Nykymaailmassa Työmaahuolto on aihe, joka on kiinnittänyt lukuisten henkilöiden ja eri alojen asiantuntijoiden huomion. Ilmestymisestään lähtien Työmaahuolto on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut lukuisten tutkimusten, tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Tämä ilmiö on herättänyt monissa ihmisissä sekä uteliaisuutta että pelkoa, sillä sen vaikutus nykyajan elämän eri osa-alueisiin on kiistaton. Työmaahuolto on osoittautunut ajankohtaiseksi ja äärimmäisen merkittäväksi aiheeksi nyky-yhteiskunnassamme, ja sen vaikutus näyttää vain kasvavan jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Työmaahuolto:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla tarjoamalla kattavan ja oivaltavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Työmaahuolto Oy | |
---|---|
Perustettu | 1945 |
Perustaja | Suomen Naisten Huoltosäätiö |
Toimitusjohtaja | Tellervo Hakkarainen |
Puheenjohtaja | Tellervo Hakkarainen |
Toiminta-alue | Suomi |
Toimiala | ruokahuolto, ravintolatoiminta |
Tuotteet | 140 työpaikkaruokalaa (1973) |
Liikevaihto | 80 milj. mk (1977) |
Henkilöstö | 1 800 (1977) |
Tytäryhtiöt |
Ravintohuolto Oy Ravintola White Lady Pyykkivakka Oy tukkuliike Suuros Oy Ruova Oy (Tampere) |
Omistaja |
Suomen Naisten Huoltosäätiö vuodesta 1978 Fazer |
Työmaahuolto Oy (nykyisin Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30) on 1940-luvulta alkaen toiminut yritys, joka alunperin huolehti muun muassa sodanjälkeisten Lapin jälleenrakennustyömaiden ja Helsingin kesäolympialaisten muonituksesta. Yritys syntyi Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen perustetun Suomen Naisten Huoltosäätiön piirissä ja käytti työvoimanaan paljolti entisiä muonituslottia. Vuonna 1978 valtakunnalliseksi työpaikkaruokailuyritykseksi kasvaneen Työmaahuolto Oy:n ravintolatoiminta siirtyi osaksi pari vuotta aiemmin perustettua Fazer Cateringiä, josta sitten kehittyi nykyinen lounasravintolaketju Amica.
Vuonna 1944 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön, jonka tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa kotirintaman naisia ja lapsia ja toisaalta jatkaa rauhansopimuksessa lakkautettavaksi määrätyn lottajärjestön työtä.
Osaksi säätiön varainkeruuta toimitusjohtaja Maja Genetz ja talousopettaja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen organisaatiosta, joka ottaisi hoitaakseen sodan jälkeen perustettujen jälleenrakennustyömaiden ruokahuollon. Henkilökunnaksi palkattiin entisiä muonituslottia, ja toiminta aloitettiin yhdistysmuotoisena. Toiminta kuitenkin yhtiötettiin jo maaliskuussa 1945. Hakkaraisesta tuli Työmaahuollon toimitusjohtaja vuosiksi 1946–1973, ja hän toimi myös sen johtokunnan puheenjohtajana 32 vuotta. Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti ympäri Suomen, ja jälleenrakennustyömaiden ohella se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Sen palveluita käyttivät myös yritykset, kuten Nokia, Neste, Rautaruukki, Posti ja Outokumpu.
Vuonna 1948 Työmaahuollosta eriytettiin Valtion väliaikainen ravitsemiskeskus, josta sitten kehittyi Valtion ravitsemiskeskus (VARK). Se keskittyi hoitamaan valtion työmaaruokaloita ja myöhemmin valtion laitosten ja virastojen ruokaloita. VARK yhtiöitettiin vuonna 1993 Kulinaari Ravintolat Oy:ksi ja myytiin sekin osaksi Fazerin lounasravintolatoimintaa.
Helsingin olympialaisissa 1952 Työmaahuolto Oy muonitti päivittäin noin 75 000 asiakasta yhdeksässä kenttäruokalassa.
Olympialaisiin valmistui myös Työmaahuolto Oy:n perustama White Lady -ravintola Helsingin Laaksossa sijaitsevaan Naistentaloon. Yhä toiminnassa oleva White Lady oli tiettävästi ensimmäinen laaturavintola, johon naiset pääsivät ilman miesseuraa.
Seuraavina vuosikymmeninä Työmaahuollon toiminta kasvoi eri puolilla maata ja työllisti vuonna 1972 jo yli 1 500 henkilöä, joista vain 35 oli miehiä. Tuotoillaan yritys avusti vuosittain muun muassa sotainvalidijärjestöjä ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä yhdistyksiä.
Vuonna 1978 tuolloin 1 800 ihmistä työllistänyt Työmaahuolto Oy myytiin Fazerille.