Tyristori
Nykymaailmassa Tyristori:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Tyristori on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua eri alueilla alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Tyristori:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen historiallisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään Tyristori:n monimutkaisuutta ja merkitystä nykymaailmassa sekä sen mahdollisuuksia synnyttää merkittäviä muutoksia yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Tyristori on nelikerroksinen bipolaarinen puolijohdekomponentti, joka muistuttaa hieman diodia. Tyristorissa on kolme elektrodia; anodi ja katodi ja hila.
Rakenne ja toiminta
Tyristori voi olla johtavassa tilassa, kun anodi on positiivisessa jännitteessä katodiin nähden. Tyristori vaatii sähköä johtaakseen ja päästötilaan siirtyäkseen kuitenkin vielä lisäehdon, mitä varten tyristorissa on lisäksi ohjaushila, toisin kuin diodissa. Toisin kuin diodi, tyristori alkaa johtaa virtaa vasta, kun sen hilalle (Gate) tulee riittävän suuri jännitepulssi katodiin nähden.
Kun tyristorin anodi-katodijännite on positiivinen, se ei johda sähköä. Tätä tilaa kutsutaan sulkutilaksi. Tyristori voidaan asettaa päästötilaan antamalla hilalle katodiin nähden positiivinen jännitepulssi. Tyristorin kolme toimintatilaa ovat sulkutila, päästötila ja estotila.
Tyristorin sytyttämistä hilalle syötetyllä jännitepulssilla sanotaan liipaisemiseksi. Liipaisun jälkeen syttymistä säädetään hilavirran avulla. Hilavirran kasvattaminen pienentää syttymisjännitettä. Kun tyristori on johtavassa tilassa, hilavirta tai -jännite eivät enää vaikuta anodivirtaan. Tyristorin sammuttamiseksi anodivirta pitää katkaista tai säätää tietyn minimiarvon alapuolelle. Pienintä anodivirtaa kutsutaan pitovirraksi.
Tavallisen tyristorin lisäksi on muita erikoistyristoreja. GTO-tyristori saadaan johtavaksi hilalle johdetulla positiivisella jännitepulssilla ja johtamattomaksi negatiivisella jännitepulssilla. Triac on kaksisuuntainen tyristori, joka johtaa virtaa molempiin suuntiin.
Käyttö
Tyristoria käytetään esimerkiksi himmentimissä, joilla säädetään valonlähteen kirkkautta. Tyristoreita käytetään myös moottorikäytöissä. Niillä voidaan säätää esimerkiksi tasavirtamoottorien kierrosnopeutta ja lämmitysvastusten tehoa.
Punainen käyrä: Kuorman jännite
Sininen käyrä: liipaisusignaali.
Tyristorityyppejä
- GTO-tyristori (Gate Turn Off, voidaan myös sammuttaa hilalta)
- RCT-tyristori
- LASCR-tyristori
- SITh-tyristori
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Inkinen, Pentti; Manninen, Reijo; Tuohi, Jukka: Momentti 2 - Insinöörifysiikka. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18457-1.
- ↑ a b Ruppa, Erkki; Lilja, Tuomi: Sähkötekniikkaa sivuaineopiskelijoille. Helsinki: Opetushallitus, 1994. ISBN 951-719-777-2.
- ↑ a b c Aura, Lauri; Tonteri, Antti J: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet. porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-21385-3.
- ↑ Kierrettävät säätimet Schneider Electric. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Sähkömoottorikäytöt (pdf) leenakorpinen.fi. Viitattu 11.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Sähköiset kanavalämmittimet (pdf) VEAB. Arkistoitu 22.3.2015. Viitattu 11.12.2014. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Salste, Mikko; Porra, Veikko: Elektroniikka: sovelletun elektroniikan ja digitaalitekniikan perusteet. Otaniemi: Otakustantamo, 1973. ISBN 951-671-053-0.
- Silvonen, Kimmo: Sähkötekniikka ja elektroniikka. Helsinki: Otatieto, 2003. ISBN 951-672-33-7.
- Silvonen, Kimmo; Tiilikainen, Matti; Helenius Kari: Analogiaelektroniikka. Helsinki: Edita, 2004 (2002). ISBN 951-37-3839-6.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyristori Wikimedia Commonsissa
