Udoran piiri
Nykyään Udoran piiri:stä on tullut monien eri alojen ihmisten kiinnostava aihe. Tekniikan kehittymisen ja tiedonsaannin myötä Udoran piiri on tullut merkitykselliseksi nyky-yhteiskunnassa. Olipa Udoran piiri vaikutus talouteen, populaarikulttuuriin tai merkitys arjessa, on aihe, joka ei jää huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Udoran piiri:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan.
| Удора район, Udora raion Удо́рский райо́н, Udorski raion |
|||
|---|---|---|---|
 |
|||
|
|||
| Valtio | Venäjä | ||
| Tasavalta | Komi | ||
| Hallinto | |||
| – hallinnollinen keskus | Koslan | ||
| Pinta-ala | 35 800 km² | ||
| Väkiluku (2009) | 23 100 | ||
| – väestötiheys | 0,65 as./km² | ||
| Verkkosivu | |||
Udoran piiri (ven. Удо́рский райо́н, Udorski raion, komiksi Удора район, Udora raion) on kunnallinen itsehallintoalue Komin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 35 800 neliökilometriä. Asukkaita on 23 100 henkeä (vuonna 2009).
Udoran piiri sijaitsee Komin tasavallan länsiosassa. Pohjoisessa, lännessä ja etelässä se rajoittuu Arkangelin alueeseen, kaakossa Ust-Vymin, idässä Knjažpogostin ja koillisessa Ust-Tsilman piireihin. Pinta-alasta 89 % on metsää (etupäässä kuusi- ja mäntymetsää). Suurimmat joet ovat Mezen ja sen sivujoki Vaška.
Piiriin kuuluvat Blagojevon, Mežduretšenskin ja Usogorskin kaupunkimaiset taajamat (kaupunkikunnat) sekä 12 maalaiskuntaa: Bolšaja Putškoma, Bolšaja Pyssa, Butkan, Glotovo, Jodva, Jortom, Koslan, Tšernutjevo, Tšim, Tšuprovo, Važgort ja Vožski. Hallinnollinen keskus on Koslanin kylä, josta on 270 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Syktyvkariin.
Seudun kantaväestöä ovat Udoran komit. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 45,4 % on venäläisiä, 40,9 % komeja, 5,1 % ukrainalaisia ja 1,3 % valkovenäläisiä.
Talous perustuu metsävarojen hyödyntämiseen.
Paikallislehtenä ilmestyy komin- ja venäjänkielinen Vyl tujöd (”Uutta tietä pitkin”).
Udoria
Venäjän tsaarin arvonimessä kohta Udorian hallitsija viittaa Udoriaan, joka on nykyistä Udoran piiriä laajempi alue Itä-Komissa ja Arkangelin alueella Vaškan ja Mezenin jokialueilla.
Lähteet
- ↑ a b c d e Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 247. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 29.1.2010. (venäjäksi)
- ↑ Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 33. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
- ↑ Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 153. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7.
Aiheesta muualla
- Udoran piirin sivusto (venäjäksi)
Inta • Ižma • Knjažpogost • Koigorodok • Kortkeros • Petšora • Priluzje • Sosnogorsk • Syktyvdin • Syktyvkar • Sysola • Troitsko-Petšorsk • Udora • Uhta • Usinsk • Ust-Kulom • Ust-Tsilm • Ust-Vym • Vorkuta • Vuktyl