Ulysses-aurinkoluotain

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ulysses-aurinkoluotain:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Kun perehdymme tähän jännittävään aiheeseen, yritämme valaista sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin yhteiskuntaan asti Ulysses-aurinkoluotain on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja tässä artikkelissa yritämme käsitellä sen kaikkia puolia objektiivisesti ja yksityiskohtaisesti. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme Ulysses-aurinkoluotain:n historiallisia, kulttuurisia ja nykyaikaisia ​​puolia tavoitteenamme tarjota lukijoillemme laajempi ja syvempi käsitys tästä kiehtovasta aiheesta.

Ulysseksen rakenne
Ulyssesta valmistellaan laukaisuun

Ulysses oli ESAn ja NASAn yhteinen luotainhanke, joka tutki Aurinkoa. Se on saanut nimensä Odysseuksen mukaan (engl. Ulysses). Ulysses on miehittämätön luotain, ja se suunniteltiin tutkimaan Aurinkoa kaikilla leveysasteilla. Se kiersi aluksi Jupiterin kautta, jonka painovoima auttoi luotaimen saamisessa Aurinkoa kiertävälle radalle, jonka kaukaisin kohta on Jupiterin etäisyys.

Koska Ulyssesin rata kulki poissa Aurinkokunnan ratatasosta, sillä voitiin havainnoida myös Aurinkokunnassa olevia, muista tähtikunnista tai tähtienvälisestä avaruudesta peräisin olevia materiahiukkasia. Suurin osa havaituista hiukkasista oli 0,05-0,5 mikrometrin kokoisia, mutta myös usean mikrometrin kokoisia havaittiin. Luotaimen havaintolaitteet mittasivat hiukkasten massoja, kokoja ja lentosuuntia.

Historia

Ulysseuksen taustalla oli aiottu suurempi amerikkalais-eurooppalainen Auringon napojen tutkimushanke, "International Solar Polar Mission" (ISPM). ESAn ja NASAn kummankin oli tarkoitus rakentaa oma avaruusluotain, mutta NASAn rahoitus 1970-luvulla sitoutui valtaosin avaruussukkulan kehitystyöhön, ja NASAn osuus tästä hankkeesta karsiutui. Ulysseksella on monia NASAn rahoittamia hyötykuormalaitteita, ja se laukaistiin NASAn avaruussukkulalta. Luotaimen mukana oli instrumentteja, jotka pystyivät tutkimaan kenttiä, hiukkasia ja avaruuspölyä.

Luotain piti laukaista vuonna 1986 avaruussukkulalta, mutta 28. tammikuuta Challenger-sukkula tuhoutui, joten laukaisu viivästyi vuoteen 1990.

Laukaisu tapahtui 6. lokakuuta 1990 avaruussukkula Discoveryllä (STS-41). Luotain teki Jupiterin ohilennon 8. helmikuuta 1992 450 000 km:n etäisyydellä. Tällöin luotain poistui ekliptikan tasosta ja siirtyi kohti Auringon naparataa. Vuosina 19921998 luotain kiersi Auringon. 1998–2003 luotain kiersi Auringon toisen kerran. Moneen kertaan jatkettu tehtävä päättyi 30. kesäkuuta 2009.

Katso myös

Lähteet

  1. Hannu Karttunen: ”Aurinko ja avaruussää”, Matkalla avaruuteen, s. 169. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23174-5.
  2. a b c Ulysses-luotain nappasi 900 toisista tähtijärjestelmistä tullutta pölyhiukkasta www.avaruus.fi. Viitattu 4.12.2015.
  3. Light goes out on solar mission BBC News 26.6.2009. Viitattu 15.7.2009

Aiheesta muualla