Uotsola
Uotsola-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Uotsola:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Uotsola on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Uotsola:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.
| Uotsola | |
|---|---|
  Uotsola |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Suomi |
| Maakunta | Pirkanmaa |
| Seutukunta | Lounais-Pirkanmaa |
| Kunta | Sastamala |
| Väkiluku (2011) | 1 036 |
| – Väestötiheys | 293,2 as./km² |
| Postinumero | 38460 |
Uotsola on kylä ja taajama Sastamalan kaupungissa. Se oli aiemmin Mouhijärven kunnan keskusta ja toinen kunnan taajamista. Uotsola sijaitsee Mätikköjärven rannalla valtatie 11:n pohjoispuolella. Vuonna 2011 Uotsolan asukasluku oli 1 036.
Uotsolassa on säilynyt paljon 1800-luvun lopun rakennuskantaa. Mouhijärven kirkko valmistui kylään vuonna 1858. Uotsolassa sijaitsevat myös mm. terveyskeskus, kirjasto, pankki, useita liikkeitä sekä Mouhijärven yhteiskoulu.
Uotsolan alueen postinumero on 38460 Sastamala, ennen kuntaliitosta 38460 Mouhijärvi.
Etymologiaa
Uotsolan ja läheisen Siilijärven nimiä on arveltu alkuperältään saamelaiseksi nimiksi. Siili ei ole suomalainen alkuperäislaji, sillä se saapui Suomeen aikaisintaan 1800-luvulla. Siksi vanhalle Siilijärvelle on haettu jokin muu etymologia. Sellainen löytyy siita-, siiti- ja siili- alkuisena sanana merkityksellä pohjoissaameksi siida eli lappalaisten talvikylä tai lapinkylä. Uotsolan nimi sopii asiayhteyteen, sillä vuosso-, vuotso- ja uotso-alkuiset nimet ovat appellatiivina vuohćću eli kapea, vetinen suo. Unto Salo on ehdottanut nimelle seuraavan selityksen. Hänen mukaansa ”paikan luonto sopii inarinlapin sanaan vuaddzu, vuaccu ‘peräkkäisten lampien sarja suoalanteessa‘.” Näitä lampia olisivat Salon mukaan Pikku-Köhkörö, Iso-Köhkörö, Siilijärvi ja Mätikkö. Nimen säilyminen nykypäiviin voidaan ajatella niin, että maanviljelijät tunsivat rautakaudella tai keskiajalla lappalaisia Mouhijärvellä ja tiesivät paikkojen nimet. Kun viljely alkoi myös Mouhijärvellä, ottivat viljelijät myös käyttöönsä samat nimet.
Lähteet
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Kyläkortti - Uotsola (pdf) Sastamalan kylät. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Aikio, Ante: Suomen saamelaisperäisistä paikanninistä, Kotikielenseura
- ↑ Salo, Unto: ”Varhainen metallikausi”, Sastamalan historia 1.1 – Esihistoria, s. 160–161, 162. Hämeenlinna: Sastamalan historiatoimikunta, 2004. ISBN 951-97691-2-9.