Tämä artikkeli käsittelee Vähä-Venäjä-aihetta, joka on kiinnittänyt nykypäivän monien ihmisten huomion. Tutkitaan erilaisia Vähä-Venäjä:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutuksia eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Syvällisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Vähä-Venäjä:stä, tavoitteenamme tarjota lukijoille laajempi ja yksityiskohtaisempi käsitys tästä kiehtovasta aiheesta.
Vähä-Venäjä, Malorossija, on Ukrainasta aiemmin, Venäjän keisarikunnan aikaan sille kuuluvista nyky-Ukrainan alueista käytetty nimitys. "Vähä" ei siinä tarkoittanut vähättelyä vaan historiallista asetelmaa. Kun Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Ukraina-nimityksestä tuli virallinen ja Vähä-Venäjä jäi historiaan.
Termi Vähä-Venäjä eli Malorossija on alkujaan peräisin bysanttilaisesta kirkollisesta termistöstä 1300-luvulta. Nimi viittasi Puola-Liettuan osiin Rusista, johon Bysantin valtakunnalla oli Rusin alueella erityisen paljon yhteyksiä. Kirkollisesta käytöstä nimi levisi edelleen tavanomaisempaan käyttöön liittyen hallintoon ja arkipuheeseen. 1700-luvulta lähtien nimi alkoi tarkoittaa ensisijaisesti kasakoiden autonomista aluetta Dneprin itäpuolella. 1800-luvulla nimeä alettiin käyttää Venäjän keisarikunnan hallitsemista osista nykyistä Ukrainaa. Alueen asukkaisiin eli ukrainalaisiin alettiin samaan aikaan viitata vähävenäläisinä myös Venäjän ulkopuolisilla alueilla. Vähä-Venäjän ja vähävenäläisten ohella käytettiin tosin samaan aikaan myös nimiä Ukraina ja ukrainalaiset. Termi Vähä-Venäjä jäi pois virallisesta ja arkisesta käytöstä Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.
Itä-Ukrainan kapinallisilla on ollut aikomuksia kutsua aluetta Vähä-Venäjäksi.