Vaalilautakunta

Tämän päivän artikkelissa puhumme Vaalilautakunta:stä. Vaalilautakunta on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Siitä on tullut monille kiintopiste, joko sen nykypäivän merkityksen, päivittäisen elämän vaikutuksen tai historiallisen merkityksen vuoksi. Syntymisestään lähtien Vaalilautakunta on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Vaalilautakunta:n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Epäilemättä Vaalilautakunta on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja josta voi oppia paljon.

Rantasalmen vaalilautakunta vuoden 1910 eduskuntavaaleissa.

Vaalilautakunta on lautakunta, jonka tehtävänä on järjestää äänestyspaikoilla vaalit. Suomessa kunnat asettavat oikeusministeriön johdolla vaalilautakunnat presidentinvaaliin, eduskuntavaaleihin sekä kunnallisvaaleihin. Kunnissa kunnanvaltuustot asettavat kunnallisvaalien jälkeen kunnallisen keskusvaalilautakunnan, joka järjestää vaalipäiviksi äänestyspaikkojen vaalilautakunnat.

Vaalilautakuntaan pitää kuulua puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä vähintään kolme varajäsentä. Lautakunnanjäsenet edustavat eri puolueita ja muita ryhmittymiä, mutta eivät itse voi olla ehdokkaita. Esteellisyyssääntöä, jolla kielletään ehdokasta olemisen vaalilautakunnan varsinaisena tai varajäsenenä, kiristettiin vuonna 2016 ja alettiin soveltamaan vuoden 2017 kuntavaaleista lähtien. Uuden ohjeen mukaan ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi toimia ennakkoäänestyspaikassa tai kotiäänestyksessä vaalitoimitsijana eikä laitosäänestyksistä huolehtivan vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Ehdokas tai hänen lähisukulaisensa eivät myöskään saa toimia vaalilautakunnan nimeäminä äänestäjiä avustavina vaaliavustajina äänestettäessä.

Lähteet

  1. Laki vaalilain muuttamisesta: Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta 2013. Finlex. Viitattu 14.7.2014.
  2. Vaalien esteellisyyssääntely muuttuu - ehdokas ei enää voi olla vaalilautakunnassa 12.5.2016. vaalit.fi. Arkistoitu 25.9.2016. Viitattu 12.6.2016.
  3. 2.10.1998/714 Vaalilaki Lainmuutokset huomoitu mukaan lukien 20.5.2016. Finlex, ajantasainen lainsäädäntö. Arkistoitu 6.11.2009. Viitattu 12.6.2016.