Vaasan marssi
Vaasan marssi on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä on jo pitkään keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu, ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Sen merkitys ja vaikutus arkielämän eri osa-alueilla tekee siitä tärkeän aiheen kaikille. Tässä artikkelissa tutkimme Vaasan marssi:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja käsittelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia kantoja. Tämän perusteellisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Vaasan marssi:stä ja edistävämme sen laajuuden ja merkityksen ymmärtämistä nykypäivänä.
Vaasan marssi (ruots. Vasa marsch) on kahden nykymaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan maakuntalaulu. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut Zacharias Topelius ja laulun säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.
Alkuperä
Vaasan marssi kirjoitettiin ja sävellettiin tilaustyönä Vaasan ruotsinkielisen lukion, Wasa Gymnasietin oppilaiden pyynnöstä, ja sen nimikin oli alun perin Wasa Gymnasisters sång. Kun vanha koulurakennus paloi Vaasan palossa vuonna 1852, koulu joutui toimimaan useita vuosia kaupungin ulkopuolella, kunnes uusi koulutalo valmistui vuonna 1863. Uuden koulutalon avajaisiin oppilaat aikoivat tilata juhlarunon ensin Runebergiltä, joka kuitenkaan ei mielellään kirjoittanut runoja tilaustöinä, ja niinpä hänen ehdotuksestaan runo tilattiin Topeliukselta. Samana vuonna lukiolaiset pyysivät Karl Collania säveltämään laulun. Laulun sanat julkaistiin Pohjalaisen Osakunnan Joukahainen-julkaisussa vuonna 1864, ja myös sävelmä julkaistiin samana vuonna nimellä Wasa marsch. Seuraavina vuosina marssi tuli varsin suosituksi, ja se esiintyi muun muassa monissa kvartettilaulukokoelmissa. Sitä laulettiin vain ruotsiksi, kunnes Alpo Noponen suomensi sen vuonna 1898. Tämän jälkeen sitä alettiin laulaa myös suomenkielisissä kouluissa, ja vähitellen se vakiintui Etelä-Pohjanmaan maakuntalauluksi.
Sanat
1. Miss' laaja aukee Pohjanmaa,
veet merten virtain vaahtoaa,
me siellä maassa hallojen
niin kasvoimme kuin kuuset sen:
Ei niitä sää voi säikyttää,
ei kuihtumaan saa talvetkaan
|: ei puute, kurjuus korpimaan, :|
ei kuihtumaan saa talvetkaan
ei puute kurjuus korpimaan.
2. Kuin aallot järvein tuhanten
käy rannoillamme yhtehen,
niin liittohon myös meidät saa
sun nimes', kallis synnyinmaa.
Jos vainomies sun sulkis ties,
niin kuolemaan me taistellaan
|: kuin Vaasan urhot ainiaan, :|
niin kuolemaan me taistellaan
kuin Vaasan urhot ainiaan.
3. Et turvatta, sa Suomi jää,
on vankka pohjas ranta tää,
ja muuris meidän olla suo,
jot' eivät myrskyt maahan luo.
Pois unteluus ja hervakkuus!
Niin onnehen maan pohjoisen
|: vie kunto, työ sen poikien, :|
niin onnehen maan pohjoisen
vie kunto työ sen poikien.
Lähteet
- ↑ Reijo Pajamo: ”Miss' laaja aukee Pohjanmaa – Vaasan marssi”, Koulun laulutunnilla, s. 29–31. REPALE-kustannus, 2013. ISBN 979-0-9001698-0-8.
Aiheesta muualla
- Karl Collan - Vaasan marssi YouTube
- Vaasan marssi Juha Nuotion kotisivut
- Vaasan marssi (äänitetty 1928) Kansalliskirjasto / Raita.
