Vaikuttavuuskerroin
Tämä artikkeli käsittelee Vaikuttavuuskerroin:tä laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta, jotta lukija saa täydellisen yleiskuvan kyseisestä aiheesta. Analysoidaan erilaisia asiaan liittyviä näkökohtia, kuten sen alkuperä, kehitys, vaikutukset ja mahdolliset tulevaisuuden haasteet. Samoin tarkastellaan erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen vision tarjoamiseksi. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan lukijalle syvän ja rikastuttavan ymmärryksen Vaikuttavuuskerroin:stä eri näkökulmien ja asiaan liittyvien tutkimusten kautta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkeli olisi hyvä lähteistää, jolloin tarkistettavuus paranisi. Aiheesta muualla -kohdassa on hyviä, viitteiksi sopivia linkkejä. |
Vaikuttavuuskerroin (engl. impact factor, IF) on vertaisarvioituihin artikkeleihin kohdistettujen viittausten perusteella laskettu, tieteellisen julkaisun merkittävyyttä kuvaava tilastoluku.
Vaikuttavuuskerroin kertoo kuinka monta viitettä keskimäärin kyseinen julkaisu sai kahden edellisen vuoden artikkeleihinsa. Jos julkaisun vaikuttavuuskerroin on esimerkiksi 3 vuonna 2008, jokaiseen kyseisen julkaisun julkaisemaan artikkeliin vuosina 2006 ja 2007 viitattiin muista julkaisuista vuoden 2008 kuluessa keskimäärin kolme kertaa.
Vaikuttavuuskertoimen loi Eugene Garfield, jonka perustaman Institute for Scientific Informationin – myöhemmin osa yhdysvaltalaista Thomson Corporationia, ja sittemmin Clarivatea – liiketoiminta perustui tiedelehtien viittaustilastojen kokoamiseen vuodesta 1960 alkaen. ISI:n maksullisen Web of Science -viitetietokannan (aik. nimellä Web of Knowledge) kautta on mahdollista saada yli 11 000 julkaisun vaikuttavuuskertoimet.
Vaikuttavuuskertoimet vaikuttavat tieteellisen tiedon julkistamiseen, arviointiin ja välillisesti myös tieteenalojen rahoitukseen.
Katso myös
Aiheesta muualla
- The Clarivate Analytics Impact Factor, Clarivate, (julkaistu 1994 Thomson ISI:n sivustolla nimellä The Impact Factor) (englanniksi) (clarivate.com)
- The ASIS&T SIGMETRICS list (Arkistoitu – Internet Archive) keskustelulista viittausindekseistä (englanniksi)
- Sci-Bytes: paremmuusjärjestykset (englanniksi)
- Viitausindikaattori ja Julkaisufoorumin tasoluokitus: Muodostuminen ja merkitys sekä vertailu viestinnän alan kansainvälisissä julkaisuissa (Helsingin Sanomain Säätiö)
- Science in Finland, 2006-10 (Suomen tieteenalojen rankkausta kansainväliseen julkaisumäärään nähden, osuus kaikista Thomson Reutersin tietokannan julkaisuista oli 0,87 prosenttia) (englanniksi) (sciencewatch.com)
- Vaikuttavuuskertoimen käyttö (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- yksityisen tutkijan arvioiminen H-kertoimen avulla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Tietojenkäsittelytieteen julkaisukanavista (englanniksi)
- Philip Ball: "Prestige is factored into journal ratings". Nature 439, p. 770–771 (englanniksi)
- Publish or Perish — tilastojen laatiminen Google Scholarin avulla (englanniksi)