Tässä artikkelissa perehdymme Valdemarsvikin kunta:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion. Valdemarsvikin kunta on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien populaarikulttuuri ja historia. Vuosien varrella Valdemarsvikin kunta on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen merkitys ja relevanssi on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukeltaamme Valdemarsvikin kunta:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä.
Valdemarsvikin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Itä-Götanmaan lääni |
Maakunta | Itä-Götanmaa ja Småland |
Keskustaajama | Valdemarsvik |
Kuntakoodi | 0563 |
Pinta-ala () | |
– Maa | 733,97 km² |
Väkiluku (31.12.2021) () | 7 660 |
– Väestötiheys | 10,4 as./km² |
Valdemarsvikin kunta (ruots. Valdemarsviks kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Valdemarsvik.
Kunnan maapinta-ala on 733,97 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 7 660 henkeä (31.12.2021).
Keskustapuolueen europarlamentaarikko Lena Ek on kotoisin kunnasta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 99,02 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 13,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Valdemarsvik oli alun perin Ringarumin maalaiskuntaan kuulunut epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping), joka vuonna 1914 erosi kunnasta omaksi kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Näistä Tjust-Ed kuului tuolloin Kalmarin lääniin. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen kunta yhdistämällä kauppalaan Gryt ja Ringarum sekä Tryserumin ja Östra Edin seurakunnat jaetusta Tjust-Edin kunnasta. Nämä seurakunnat ovat siitä asti kuuluneet Itä-Götanmaan lääniin. Västra Ed liitettiin Västervikin kuntaan.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 92 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 164 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 168 195 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 7,4 | 6,2 | |
jalostus | 30,1 | 28,8 | |
palvelut | 59,9 | 62,9 | |
tuntematon | 2,6 | 2,1 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 2 852 | 3 421 | |
työpaikkaomavaraisuus | 83,4 |
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 236 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Valdemarsvik | 2 772 |
2 | Gusum | 1 175 |
3 | Ringarum | 577 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Valdemarsvikin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 5 | 6 | 8 | 10 | 9 | 5 | 8 | 7 | 6 | 5 | 6 | 5 | 6 | 7 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 15 | 14 | 12 | 12 | 11 | 11 | 10 | 12 | 12 | 11 | 9 | 6 | 5 | 6 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 2 | 3 | 3 | 2 | 4 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 23 | 23 | 23 | 21 | 21 | 17 | 17 | 20 | 16 | 18 | 15 | 13 | 13 | 10 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | 2 | 0 | 0 | 2 | 2 | 0 | 1 | 1 | 2 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 4 | 4 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | 35 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.