Tämä artikkeli käsittelee Valtioduuma-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Muinaisista ajoista lähtien Valtioduuma on herättänyt ihmiskunnan uteliaisuutta ja juonittelua, mikä on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Kautta historian Valtioduuma:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöönsä ja näkevät sen. Tässä mielessä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Valtioduuma:n monia puolia perusteellisesti, jotta voimme laajentaa tietämystämme ja näkemystämme ympäröivästä maailmasta. Tällä tavalla pyrimme valaisemaan erilaisia seurauksia ja seurauksia, joita Valtioduuma:llä on ollut ja on edelleen.
Valtioduuma Государственная дума |
|
---|---|
Logo |
|
Valtioduuman rakennus: Ohotnyi rjad 1, Moskova |
|
Tyyppi | Venäjän liittokokouksen alahuone |
Puheenjohtaja |
Vjatšeslav Volodin (Yhtenäinen Venäjä) 5. lokakuuta 2016 alkaen |
Edustajia | 450 |
Ryhmät |
Hallitus (325)
Oppositio (125)
|
Viimeisimmät vaalit | 19. syyskuuta 2021 |
Kotisivut |
Osa artikkelisarjaa |
Venäjän politiikka |
---|
Laki |
Presidenttiys |
Toimeenpano |
Lainsäädäntö
|
Oikeuslaitos |
Liittovaltio |
Lisää aiheesta |
Valtioduuma (ven. Государственная дума, Gosudarstvennaja duma – lyh. Gosduma) on Venäjän federaation kaksikamarisen parlamentin, liittokokouksen, alahuone. Valtioduuma perustettiin Boris Jeltsinin ajaman uuden perustuslain myötä Venäjän korkeimman neuvoston (ven. Верховный Совет Российской Федерации, Verhovnyi Sovet Rossijskoi Federatsii) seuraajaksi vuoden 1993 perustuslaillisen kriisin jälkeen.
Nykyinen valtioduuma toimii Venäjän federaation lakiasäätävänä elimenä, jonka tärkeimpiin tehtäviin kuuluu perustuslain ja federaatiotason lakien säätäminen, Venäjän hallituksen toiminnan valvonta sekä Venäjän keskuspankin johtajan, valtiontalouden tarkastusviraston johtajan sekä ihmisoikeusvaltuutetun nimittäminen. Valtioduuma koostuu 450 edustajasta, jotka valitaan vaaleissa viiden vuoden välein.