Tässä artikkelissa aiomme tutkia Vanha Raatihuone (Turku):tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Löytämisestään tai popularisoinnistaan lähtien Vanha Raatihuone (Turku) on saavuttanut suuren vaikutuksen useilla aloilla, mikä on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä sen merkityksestä, seurauksista ja mahdollisista sovelluksista. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Vanha Raatihuone (Turku):tä ja analysoimaan sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Riippumatta siitä, oletko alan asiantuntija tai haluatko vain saada lisätietoja siitä, tämä artikkeli tarjoaa sinulle yksityiskohtaisen ja ajantasaisen käsityksen Vanha Raatihuone (Turku):stä.
Turun raatihuone | |
---|---|
Vanha Raatihuone keskellä. Oikealla on Brinkkalan talo ja vasemmalla näkyy hiukan Hjeltin taloa. |
|
Sijainti | Turku |
Koordinaatit | |
Valmistumisvuosi | 1736 |
Suunnittelija | Pehr Johan Gylich |
Julkisivumateriaali | kivi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Vanha Raatihuone on vuonna 1736 valmistuneen ja Turun palossa vuonna 1827 pahoin vaurioituneen Bernerin raatihuoneen raunioille vuonna 1829 korjattu talo Turun Vanhan Suurtorin laidalla. Rakennus ja sen edeltäjät ovat historiansa aikana toimineet paitsi raatihuoneena myös yksityisasuntona, paitatehtaana ja poliisilaitoksen käytössä.
Kaivauksissa on saatu viitteitä siitä, että nykyisen Vanhan Suurtorin, silloisen Raatihuoneentorin yläreunalla eli kauimpana Aurajoesta on ollut raatihuone jo 1300-luvulla. Raatihuoneessa kokoontui kaupungin raati ja raastuvanoikeus. Tiloissa oli myös kaupungin vankila. Vuosina 1734-1736 nousi puisen raatihuoneen tilalle Turun tunnetuin raatihuone, jonka suunnitteli silloinen muurarimestari Samuel Berner. Barokkityylisessä kaksikerroksisessa raatihuoneessa oli myös asiaan kuuluva kellotorni. Rakennus vaurioitui pahoin Turun palossa. Bernerin raatihuoneen viereinen Brinkkalan talo korjattiin uudeksi raatihuoneeksi.
Bernerin raatihuoneesta oli jäljellä vain seinämuurit. Rakennuksen jäänteet korjattiin yksityistaloksi, joka valmistui vuonna 1829, sen suunnitteli Pehr Johan Gylich. Taloon asettui kauppias A. F. Pfaler. Asuintaloon ei enää palautettu tornia.
Tehtailija Juselius hankki rakennuksen 1850-luvulla. Rakennuksen ulkoasua muutettiin vuonna 1899, jolloin siihen rakennettiin kolmas kerros. Juseliuksen paitatehdas ja Turun Sateenvarjotehdas toimivat talossa 1920-luvulle.
Turun kaupunki osti rakennuksen 1932 ja siihen tuli vuokralaiseksi poliisilaitos. Poliisilaitoksen muutettua pois rakennus kunnostettiin 1988 Turun kulttuurikeskuksen käyttöön ja sai nimekseen Vanha Raatihuone. Vuodesta 2019 alkaen Vanhassa Raatihuoneessa on toiminut visuaalisten taiteiden keskus Turun Taidehalli. Turun Taidehallissa järjestetään nykytaiteen näyttelyitä ja tiloissa toimii myös Turun Taidelainaamo sekä Valokuvakeskus Perin kirjasto ja Perilab. 3. kerroksen juhlasali on vuokrattavissa juhliin ja tapahtumiin.
Raatihuonerakennuksena se on toiminut esikuvana muun muassa Rauman ja Porvoon raatihuoneille.