Nykymaailmassa Vapaakaupunki:stä on tullut laajan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Ilmestymisestään lähtien Vapaakaupunki on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja luonut erilaisia mielipiteitä ja kantoja. Sen vaikutus on tuntunut monilla yhteiskunnan osa-alueilla, poliittisesta kulttuuriin, ja sen merkitys kehittyy jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Vapaakaupunki:n eri puolia, sen historiaa, vaikutusta ja tulevaisuuden ennustetta. Tavoitteena on ymmärtää perusteellisesti tämä ilmiö ja sen nykyiset vaikutukset.
Vapaakaupunki on kaupunki, jolla on itsehallinnollisia oikeuksia taikka vero- tai tullivapauksia. Suomessa esimerkiksi Tampereella oli 1821–1906 tullivapauksia. Unkarissa on ollut joukko itsehallintoa nauttivia vapaakaupunkeja, mutta niiden lukumäärä alkoi vähetä vuosien 1876 ja 1883 kunnallisuudistusten myötä. Saksassa sanottiin vapaiksi kaupungeiksi piispojen vallan alta vapautuneita kaupunkeja, joiden asema muistutti valtakunnankaupunkeja tai kaupunkivaltioita. Kaupungit menettivät itsenäisyytensä 1800-luvun alkupuolella. Tunnetuin esimerkki vapaakaupungista lienee Danzigin vapaakaupunki (nykyisin Gdańsk), jolla oli tällainen asema maailmansotien välisenä aikana 1920–1939, koska sitä ei rajoja piirrettäessä haluttu antaa Puolan tai Saksan omistukseen. Myös Tanskassa sijaitseva Christiania on laajalti tunnettu. Se on entinen varuskunta-alue, joka muuttui hippiliikkeen valtauksen myötä vapaakaupungiksi 1971.