Veikselinhaffi
Nykymaailmassa Veikselinhaffi on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Syntymisestään lähtien Veikselinhaffi on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tulleet vaikuttamaan ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä eri toimialojen ja toimialojen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Veikselinhaffi:n monia puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja merkitys nyky-yhteiskunnassa.
Veikselinhaffi (puol. Zalew Wiślany, ven. Калинингра́дский зали́в, Kaliningradski zaliv, saks. Frisches Haff) on osittain Puolaan, osittain Venäjän Kaliningradin alueeseen kuuluva haffi (laguuni) Itämeren kaakkoisosassa. Vuoteen 1945 Veikselinhaffi kuului Saksaan (Itä-Preussiin). 70 km:n pituinen Veikselin kynnäs erottaa haffin Gdańskinlahdesta. Haffi on yhteydessä Gdanskinlahteen pohjoisosastaan Baltijskinsalmen kautta. Veikselinhaffiin laskevista joista tärkeimmät ovat Veikselin sivuhaara Nogat sekä Venäjän puolelta laskeva Pregola (Pregel). Laguunin vesi on käytännössä makeata.
Suurimmat satamakaupungit ovat Venäjän Kaliningrad haffin koilliskolkassa sekä Baltijsk sen suulla. Puolalaisia satamakaupunkeja ovat Elbląg, Braniewo, Tolkmicko, Frombork, Sztutowo, Krynica Morska ja Nowa Pasłęka.