Nykymaailmassa Vendit on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Vendit on ollut lukuisten keskustelujen kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Vendit:n eri puolia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Analysoimme, kuinka Vendit on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäristöömme, sekä tarkastella sen merkitystä nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä ja tarjoamaan kattavan kuvan Vendit:stä ja sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Vendit on vanha germaanisperäinen nimitys läntisille slaaviheimoille, jotka levittäytyivät itäisen Saksan alueelle (Elbe- ja Oder-jokien väliselle alueelle) 600-luvulla. Vendien lukuisat heimoruhtinaskunnat alistettiin 1100-luvulla saksalaisten valtaan. Vuodesta 1110 vendien oli maksettava sakseille veroa ja vuonna 1111 heidän päälliköidensä oli autettava saksalaisia lääninherroja näiden hyökkäyksissä Rügenin saarella asuvia slaavilaisia merirosvoja vastaan. Tämän seurauksena vendiväestö vähitellen saksalaistui. Myös Tanskan historiaan kuuluvat 1100-luvulla tehdyt ristiretket merirosvoutta harjoittaneita, Itämeren lounaisrannikolla asuneita pakanallisia vendiheimoja vastaan.
"Vendit"-nimityksen keksivät mahdollisesti Länsi-Euroopan varhaiskeskiaikaiset oppineet, jotka ilmeisesti samaistivat slaavit Tacituksen noin 100 jaa. mainitsemaan veneettien kansaan. Slaavilaisten maiden historiankirjoitus kutsuu vendejä yleensä polabeiksi.
Muinaisten vendien muistona elää vielä pieni sorbivähemmistö Saksan itärajan tuntumassa. Ennen saksalaisvalloitusten alkua vendiläistä väestöä eli alueella, joka vastasi melko tarkkaan myöhemmän DDR:n valtioaluetta.lähde? Vuonna 810 slaavilaisalueen länsirajaksi muodostui Limes Saxonicus Lyypekin länsipuolella.