Venäläiset

Tänään haluan puhua Venäläiset:stä, aiheesta, joka on viime aikoina saanut suurta merkitystä. Venäläiset on teema, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten, sukupuolten ja kansallisuuksien ihmisten huomion, koska sillä on yleinen vetovoima. Kautta historian Venäläiset on ollut tutkimusten, keskustelun ja kiistan kohteena, mutta sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Venäläiset:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Toivon, että tämä analyysi auttaa tarjoamaan laajemman ja syvemmän käsityksen Venäläiset:stä ja sen vaikutuksista maailmaamme.

Venäläiset
русские/russkije
Väkiluku 135 miljoonaa
Asuinalueet

 Venäjä:
115 889 107 (vuonna 2002)
 Ukraina:
   8 334 000 (vuonna 2001)
 Kazakstan:
   4 480 000 (vuonna 1999)
 Yhdysvallat:
  3 163 084
 Valko-Venäjä:
   1 200 000
 Uzbekistan:
   620 000
 Latvia:
   556 000
 Kirgisia:
   500 000
 Viro:
   342 000
 Kanada:
   500 600
 Liettua:
   278 000
 Moldova:
   259 000
 Brasilia:
   200 000
 Saksa:
   178 600
 Azerbaidžan:
   144 000
 Turkmenistan:
   142 000
 Ranska:
   115 000
 Tadžikistan:
   79 000
 Georgia:
   70 000
 Australia:
   60 200
 Suomi:
   66 401
 Romania:
   30 000
 Turkki:
   20 000

 Kiina:
   15 600
Kielet venäjä
Uskonnot ortodoksinen kristinusko

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläisten alueellinen jakautuminen

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia, eli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa henkeä, mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

Väestökarttoja

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.

Uskonto

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

Alkuperä

Nykyiset venäläiset, eli niin sanotut isovenäläiset, ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja, sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Lähteet

Viitteet

  1. Belarus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. a b c
  3. Viro The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  4. Liettua The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  5. Moldova The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  6. Azerbaidžan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  7. Tadžikistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  8. Georgia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  9. Finland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  • Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.