Viron maantiede
Tässä artikkelissa tutkimme Viron maantiede:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Viron maantiede:llä on keskeinen rooli ymmärryksessämme ympärillämme olevasta maailmasta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Viron maantiede:n eri näkökohtia ja ulottuvuuksia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyisiin sovelluksiin. Samoin tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat nousseet esiin Viron maantiede:n ympärillä, mikä rikastuttaa yleistä ymmärrystämme tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii syventymään Viron maantiede:n merkitykseen ja merkitykseen nykyisessä yhteiskunnassamme tarjoamalla panoraamanäkymän, jonka avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.
| Viro | |
|---|---|
 kartta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat | Venäjä, Latvia |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 45 226 km² |
| Rantaviiva | 3 794 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Suur Munamägi, 317 m |
| Pisin joki | Võhandu jõgi, 162 km |
| Suurin järvi | Peipsijärvi, 3 511 km² |
Viro sijaitsee Latvian pohjoispuolella, Venäjän länsipuolella ja Suomenlahden eteläpuolella. Viroon kuuluu kaksi suurta saarta: Saarenmaa ja Hiidenmaa. Viro on tasainen maa ja sen korkein kohta, Suur Munamägi on vain noin 317 metriä merenpinnan yläpuolella. Lähes puolet, noin 47 prosenttia Viron pinta-alasta on metsän peitossa.
Vesistöt
Viron suurin järvi on Peipsijärvi (3 511 km²), joka sijaitsee Venäjän rajalla. Muita suuria järviä ovat Võrtsjärvi (269 km²)ja Ülemistejärvi (9,4 km²). Virossa on myös Venäjän rajalla Narvan tekojärvi, mutta se on tekojärvi.
Virossa on kymmenen jokea, jotka ovat yli 100 kilometriä pitkiä. Näistä suurimmat ovat Võhandu jõgi, Pärnunjoki ja Põltsamaa jõgi. Virossa on 7 000 jokea, joista 90 prosenttia ovat alle 10 kilometriä pitkiä.