Viron päähallintopiiri
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Viron päähallintopiiri:n jännittävää maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan perehdymme kaikkiin tähän aiheeseen liittyviin näkökohtiin ymmärtääksemme sen todellisen merkityksen. Näillä linjoilla saamme selville, kuinka Viron päähallintopiiri on kehittynyt ajan myötä, miten se on vaikuttanut eri opintoaloihin ja miten se edelleen muokkaa ajattelu- ja toimintatapojamme. Käyttämällä monialaista lähestymistapaa analysoimme Viron päähallintopiiri:n monia puolia tarjotaksemme kattavan kuvan sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Viron päähallintopiiri:n läpi!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Viron päähallintopiiri (saks. Generalbezirk Estland, vir. Eesti kindralkomissariaat) muodosti Viron saksalaisen siviilihallinnon toisen maailmansodan aikana. Se oli osa Ostlandin valtakunnankomissariaattia. Viron päähallintopiiriä johti kenraalikomissaari SA-Obergruppenführer Karl Litzmanm vuosina 1941–1944.
Poliisihallinto
Alueen SS:n ja poliisin johto toimi suoraan Ostlandin valtakunnankomissariaatin alaisuudessa. SS:n ja poliisin johtajana toimi SS-Oberführer Hinrich Möller (1906–1974) vuosina 1941–1944. Hänen seuraajansa (1902–1973) oli SS-Brigadeführer Walter Schröder. Ostlandin valtakunnankomissariaatin keskitysleireistä vastasi SS-Hauptsturmführer Hans Aumeier (1906–1947).
Virolaisorganisaatio
Kenraalikomissariaatin yhteyteen perustettiin myös virolainen hallinto-organisaatio, jolle ei kuitenkaan annettu merkittävää valtaa. Virolaishallintoa johti Hjalmar Mäe (1901—1978) vuosina 1941–1944. Virolaishallinnon sisäasiain johtajana oli Oskar Angelus (1901–1978), oikeusasioiden johtajana Hjalmar Mäe 1941–1943 sekä Oskar Öpik 1943–1944 ja raha-asioiden johtajana Alfred Wendt 1941–1944.
Hallintoalueet
Viron päähallintopiiri jakautui kuudeksi piirikunnaksi ja yhdeksi alapiirikunnaksi. Sen hallinnollinen keskus oli Tallinna.
- Tallinnan kaupunki (vir. Tallinna-linn, saks. Reval-Stadt)
- Tallinnan maaseutu (vir. Tallinna-maa, saks. Reval-Land), muodostui Harjumaasta ja Järvamaasta
- Tarton piirikunta (vir. Tartu piirkond, saks. Dorpat), muodostui Tartumaasta, Valgamaasta ja Võrumaasta
- Narvan piirikunta (vir. Narva piirkond, saks. Narwa), muodostui Virumaasta
- Pärnun piirikunta (vir. Pärnu piirkond, saks. Pernau), muodostui Pärnumaasta ja Viljandimaasta
- Kuressaaren piirikunta (vir. Kuressaare piirkond, saks. Arensburg), muodostui Saarenmaasta ja Läänemaasta
- Petserin alapiirikunta (vir. Petseri allpiirkond, saks. Petschur), muodostui Petserimaasta
