Tänään puhumme Wade–Giles:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Wade–Giles on aihe, joka on herättänyt paljon kiistoja ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, koska sillä on suuri vaikutus elämäämme. Teknologian ja globalisaation myötä Wade–Giles:stä on tullut ajankohtainen aihe kaikilla alueilla politiikasta popkulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Wade–Giles:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme sekä sitä, miten se muokkaa maailmaa, jossa elämme.
Wade–Giles on mandariinikiinan latinisointijärjestelmä.
Brittiläinen sinologi ja Cambridgen yliopiston ensimmäinen kiinan kielen professori Sir Thomas Francis Wade (1818–1895) esitteli luomansa latinisointimenetelmän kirjassaan Peking Syllabry (1859).
Vuonna 1892 Herbert Allen Giles (1845–1935) auttoi Waden latinisointimenetelmää yleistymään käyttämällä sitä sanakirjassaan Chinese-English Dictionary.
Englannin kielen hallitseva asema on kiinan latinisoinnin kannalta merkinnyt sitä, että Wade–Giles vakiinnutti asemansa myös muiden kielialueiden latinisointijärjestelmänä.
Vuonna 1979 Kiinan kansantasavalta otti käyttöön uuden latinisointijärjestelmän, hanyu pinyinin, jonka ISO hyväksyi samana vuonna. Euroopan unioni on hyväksynyt pinyinin viralliseksi kiinan latinisointijärjestelmäksi.lähde?
Wade–Giles on yhä epävirallisesti käytössä erityisesti anglosaksisessa maailmassa. Taiwanissa useimmat henkilö- ja paikannimet on translitteloitu Wade–Gilesin mukaan, mutta paikannimissä on nykyään siirrytty pinyiniin.