Wikipedian kritiikki

Nykymaailmassa Wikipedian kritiikki:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Wikipedian kritiikki on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskusteluja eri alueilla. Sen vaikutus on ulottunut monille jokapäiväisen elämän osa-alueille vaikuttaen sekä yhteiskuntaan että populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti Wikipedian kritiikki:n tärkeyttä ja relevanssia, jotta voimme tarjota täydellisen ja päivitetyn yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Wikipedia on saanut arvostelua luotettavuuden puutteesta ja sen käyttö lähdeteoksena on monesti kiistanalaista tai epäsopivaa. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian avoin luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipedian sisältöä on paikoin arvosteltu epäilyttäviksi tai vääriksi, sekä yhteisön suhtautumistapoja asenteellisiksi. Wikipedia on saanut eri maissa erilaista kritiikkiä osakseen.

Vandalismi

Avoimen luonteen vuoksi Wikipedian sivuja voi muokata useimmiten kuka tahansa. Tämä avaa mahdollisuuden tiedon lisäämisen lisäksi myös vandalismille.

Tunnetuimmassa tapauksessa yhdysvaltalainen John Seigenthaler, Sr. löysi Wikipediasta itsestään artikkelin, jossa väitettiin perättömästi hänen osallistuneen John ja Robert Kennedyn salamurhiin. Tätä virhettä ei ollut huomattu artikkelissa neljään kuukauteen. Artikkelien tarkkailu on kuitenkin parantanut huomattavasti Wikipedian luotettavuutta sen alkuajoista, väärä tieto poistetaan yleensä nopeasti. Joskus tätäkin voidaan kiertää, kuten teki opiskelija Shane Fitzgerald, joka kirjoitti maaliskuussa 2009 kuolleen Maurice Jarren sanoneen, että hänen koko elämänsä on ollut yksi pitkä soundtrack. Lausuma poistettiin, mutta se ehti olla Wikipediassa vuorokauden, jona aikana lukuisat lehdet, jotka hakivat uutisointiinsa Jarresta tietoja, ehtivät lainata sitä. Fitzgerald kertoi halunneensa osoittaa, miten paljon toimittajat luottavat nykyään internetiin tiedonlähteenä.

Tiedon luotettavuus

Wikipedia Watch -niminen kriittinen sivusto syyttää Wikipediaa siitä, että sillä on merkittävä, ansaitsematon vaikutus siihen, mikä käy tiedosta. Encyclopaedia Britannican päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon satunnaista ja epätasaista jakautumista, mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista. Myös Wikipedian teknistä luotettavuutta on pidetty huonona.

Tiedon paikkansapitävyys vaihtelee

Wikipediassa ei tarkisteta tietoja (engl. fact check) säännöllisesti.

Wikipedian toinen perustaja Larry Sanger on perustanut palvelun nimeltä Citizendium, jonka tasalaatuisuudesta pyritään varmistumaan sillä, että valtuutetuiksi asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt tarkistavat palvelun tiedot. Sanger itse on arvostellut Wikipediaa antielitistisyydestä ja asiantuntijuuden halveksinnasta.

Tutkimusten mukaan Wikipedian luotettavuus on kuitenkin parantumaan päin. Nature-lehden tutkimuksessa 2006 englanninkielisen Wikipedian tutkitut tiedeartikkelit vastasivat Encyclopædia Britannica -tietosanakirjaa laadussaan. Wikipediaa käyttää nykyään moni tutkijakin tutkimustyönsä tukena. 2017 tehdyssä Wikipediaan liittyvässä tutkimuksessa tutkittiin, miten julkaistut sivut vaikuttavat tutkimuksiin. Tutkimuksen puitteissa Wikipedian artikkeleissa käytettyjä ilmauksia ilmestyi myöhemmin julkaistuihin tutkimuspapereihin kokeen jälkeen. Luotettavimpia artikkeleita ovat luonnontieteiden, kuten kemian sivut.

Epäluotettavia lähteitä

Wikipediassa saatetaan käyttää lähteinä materiaaleja niin Venäjää lähellä olevasta RT:stä, Fox Newsin uutisista, kuin Daily Mail -iltapäivälehdestä. Englanninkielinen Wikipedia linjasi Daily Mail -iltapäivälehden epäpäteväksi lähteeksi 2017. Sitä oli siihen mennessä käytetty 12 000 sivulla lähteenä.

Näkökulman tosiasiallinen neutraalius

On todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt.

Yliopistomaailman suhtautuminen Wikipediaan on pysynyt monilta osin ristiriitaisena. Monissa yliopistoissa kehotetaan opiskelijoita pidättäytymään Wikipedian käytöstä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikea ratkaisu on pidättäytyä Wikipedian muokkaamisesta, kun taas toisten mukaan paras tapa on liittyä mukaan ja pyrkiä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin sisältä käsin.

Maksettu artikkelien muokkaaminen

Jotkin yritykset ovat muokanneet omia wikipedian sivujansa näyttäytyäkseen positiivisessa valossa. Yritykset saattavat poistaa itselleen epämieluisia asioita, kuten häirintätapauksia ja lisätä markkinointiosastonsa tuottamaa tekstiä. Wikipedian säätiö linjasi, että muokkaamiseen saa osallistua vaikka olisi eturistiriita, kunhan asian tuo ilmi omalla käyttäjäsivullaan. Kaikki eivät kuitenkaan tee näin.

Suomessa Fortum on palkannut sosiaalisen median yrityksen muokkaamaan sen sivuja sille mieluisampaan suuntaan. Yritys on poistanut Wikipediasta sen Uniper-yhtiönsä oikeuskiistoja näkyvistä sekä muuttanut kieltä sille positiivisemmaksi. Suomenkielisen Wikipedian muokkausta ovat tilanneet kymmenet suomalaiset yritykset ja organisaatio esimerkiksi Stora Enso, Valmet, A-lehdet, Valio ja Fiskars. Osa mainos- ja PR-alan yrityksistä tekee muokkauksia piilomainontana.

Wikipediassa on ollut myös huijareita, jotka ovat muokanneet sivuja rahaa vastaan tilaajalle mieluisaksi. Wikipedia esti lähemmäs 400 tunnusta kun tämä paljastui. Yksi tunnetuimmista manipuloijista oli texasilainen Wiki-PR -yritys, joka mainosti sivuillaan avoimesti, että he ovat tehneet yli 300 tiliä Wikipediaan, joilla he voivat muuttaa asiakkaan sivuja heille mieluisammaksi rahaa vastaan. Wikipediaa ylläpitävä Wikimedia Foundation vaati sen toimintaa lopettavaksi.

Muokkaamisen vaikeus

Vaikka Wikipedia on tarkoitettu kaikkien muokattavaksi, on aikaisemmin muokkaaminen vaatinut paljon teknisiä taitoja. Wikipedian perustaja Jimmy Wales totesi tammikuussa 2011, että sanakirjan editointi on liian vaikeaa monille ja että palvelusta yritetään tehdä helpommin muokattava, jotta se voisi levitä laajemmalle. Wikipedian monissa kieliversioissa onkin sen jälkeen otettu käyttöön myös visuaalinen muokkaus, jolla muokkaaja voi kirjoittaa Wikipediaan kuin kirjoittaisi tekstinkäsittelyohjelmassa.

Tekijänoikeusrikkeet

Ruotsin Wikipedia sai 10000 euron sakon julkaistuaan kuvia julkisista taideteoksista. Kuvat olivat Offentlig konst -sivustolta, jonne kansalaiset saivat laittaa itse kuvia. Nämä kuvat oli otettu käyttöön Wikipediassa.

Yhteisön vahingolliset toimintatavat

Valtataistelun seurauksena tämä englanninkielinen artikkeli on kirjoitettu täysin uudestaan lyhyen aikavälin sisällä. Editointisodissa kirjoittajat kilpailevat keskenään kenen teksti on näkyvissä.

Valtataistelut

Varsinkin englanninkielisessä Wikipediassa valtataistelut artikkelin sisällöstä eivät ole harvinaisia. Valtataisteluissa, joita kutsutaan myös muokkaussodiksi tai "editointisodiksi" (engl. edit wars), artikkelia tarkkaileva toinen kirjoittaja poistaa uuden kirjoittajan tekstin tai sabotoi sitä, jotta hänen oma näkökulmansa jää näkyviin.

Valtataistelussa kirjoittajat saattavat poistaa jopa suuria tekstimääriä ja asiallisia viitteitä. Toiminnan seurauksena artikkelin näkökulma vääristyy ja tieto saattaa muuttua nopeastikin. Tämä on ongelmallista kaikkien käyttäjien kannalta, jotka näkevät sivulla erilaista tietoa eri päivinä, eivätkä välttämättä huomaa mikä on puolueettomasta näkökulmasta kirjoitettua sisältöä.

Valta-asetelmien seurauksena eri kirjoittajien tekstejä kohdellaan eri tavoin riippuen kirjoittajan statuksesta. Päätöstä ei tehdä tiedon perusteella. Englanninkielisessä Wikipediassa eniten muokkauksia tekevien editointeja poistettiin vain noin 1 %:n verran, kun taas kerran kuussa muokkaavien kirjoittajien lisäyksistä poistettiin 25 %. Kahdesta yhdeksään muokkausta kuukaudessa tekevien muokkauksia poistettiin Wikipedian alkuaikoina vain 5 % verran, mutta tämä luku oli noussut vuonna 2009 jo 15 %:iin.

Wikipediassa on suuri määrä erilaista tietoa, jolloin kysymys siitä, mikä on riittävän merkittävää Wikipediaan tulee olennaiseksi. Osa halua sisällyttää asioita kun taas toiset karsia. Aktiivinen asioiden poistaminen on johtanut Wikipedian kasvun hidastumiseen. Englanninkielisessä wikipediassa uusia sivuja luotiin vuonna 2007 vielä 2200 päivässä, kun kahden vuoden jälkeen 2009 uusia sivuja luotiin päivittäin vain noin 1300.

Vaikka kuka tahansa voi muokata Wikipediaa, siitä on tullut yhä useammin (varsinkin englanninkielisessä versiossa) ulossulkeva paikka, jossa valta ja hyväksytyt muokkaukset kerääntyvät muutamille "supermuokkaajille" ja uusia tulokkaita ei oteta helposti mukaan. Englanninkielistä Wikipediaa on kritisoitu siitä, että päätöksiä ei perustella aina hyvin ja ne tehdään sisäpiirissä.

Wikipedian yhteisö ei huomioi sukupuolia

Kaavio Wikipedian muokkaajarakenteesta: 90 prosenttia miehiä, yhdeksän prosenttia naisia ja yksi prosentti muunsukupuolisia.

Wikipediaa on arvosteltu siitä, että sitä muokkaavat pääasiassa miehet miesnäkökulmasta. Vaikka Wikipedian lukijoista puolet on naisia, on muokkaajista enemmistö on miehiä. Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston ja Wikimedia Foundationin yhteistutkimuksessa havaittiin, että Wikipedian muokaajista vain noin 13% on naisia. Tämä on johtanut siihen, että Wikipediassa on vähemmän tietoa naisille tärkeistä aiheista ja merkittävistä naisista.

On esitetty useita syitä naisten vähyyteen:

  • Varsinkin aiemmin muokkaaminen vaati erityistä teknistä osaamista, joka loi taitovinoumaa ja suosi tietotekniikan alalle kouluttautuneita, joista suurin osa on miehiä. Käyttöliittymä ei ollut aiemmin käyttäjäystävällinen. Sittemmin Wikipediaan on kehitetty visuaalinen muokkaustapa, joka helpottaa sivujen muokkaamista. Tämä uusi tapa on otettu käyttöön suomenkielisessä Wikipediassa, mutta ei englanninkielisessä.
  • Wikipediassa ei aiemmin toivotettu uusia ihmisiä tervetulleiksi, eikä sivusto ole ollut sosiaalinen.
  • Naiset tulevat Wikipediassa muita enemmän häirityiksi.
  • Takertuminen liiallisesti faktojen esittämiseen, kokonaiskuvan sijasta.
  • Vaikeiden, häiriköivien ja naisvihamielisten käyttäjien häirintään puuttumattomuus ja heidän vaikutusvaltansa yhteisössä.
  • Artikkeleihin liittyvien keskustelusivujen kielenkäyttö on luontaantyötävää ja hyökkäävää
  • Jotkin naisvihamieliset käyttäjät vastustavat naisten osallistumista ja tekevät ilmapiiristä vihamielisen.
  • Wikipedian ilmapiiri on seksualisoitu naisia luontaantyöntävällä tavalla.
  • Ylipäänsä ilmapiiri ei rohkaise naisia ryhtymään muokkaajiksi.

2015 julkaistussa tietokonelingvistiikan tutkimuksessa havaittiin, että sisällössä usein mies on sukupuolen neutraali ja ainoastaan poikkeama tästä ilmaistaan eksplisiittisesti. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että naisista kerrotaan miehiä enemmän sukupuolen, ihmissuhteiden ja perhesuhteiden kautta, kuin heidän tekojensa kautta. Tämä korostui erityisesti ennen 1900-lukua syntyneistä naisista kertovien artikkelien kohdalla.

Ainakin englanninkielisessä Wikipediassa naisia käsitteleviltä artikkeleilta on vaadittu enemmän kuin miehiin liittyviltä sivuilta, ettei niitä poisteta. Asia nousi julkisuuteen, kun lokakuussa 2018 maailmaa kohahdutti tieto, ettei wikipediassa ole lainkaan artikkelia Nobelin fysiikanpalkinnon voittaneesta Donna Stricklandista. Hänestä kirjoitettu englanninkielinen artikkeli oli poistettu.

Wikimedia Foundation on yrittänyt ratkaista ongelmaa muun muassa järjestämällä muokkaustapahtumia, joiden aiheena on ollut esimerkiksi naispuoliset australialaiset neurotieteilijät. Myös visuaalinen muokkain on otettu käyttöön suomenkielisessä Wikipediassa.

Kirjoittajien pätevyyttä ei huomioida

Monet mielipiteitä herättävät aihealueet ovat monesti vääristyneitä sisällöltään tai epäneutraaleja tulkintatavaltaan. Kun asiantuntijat ja yliopistojen tutkijat ovat yrittäneet kirjoittaa oman alan asiantuntemusta sivuavaa artikkelia heidän tekemiä muokkauksia on kumottu. Monesti muokkausten kumoajat ovat olleet niitä, jotka itse ovat levittäneet väärää tietoa tai omia mielipiteitään.

Wikipedian rahavarantojen ylikulutus

Wikipedian muokkaajien keskuudessa on esitetty kritiikkiä Wikipediaa ylläpitävän Wikimedia Foundationin kulujen kasvuun. Kulut ovat kymmenkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja osa aktiiveista on huolestunut toiminnan jatkuvuudesta.

Epäluulo länsimaisia toimijoita kohtaan

Jotkin valtiot ovat estäneet pääsyn Wikipediaan. Yleisesti estäneet valtiot ovat pitäneet jotakin tietosanakirjan sisällöstä sopimattomana kansalaisillensa tai nähneet sen sisällön olevan linkittynyt liiaksi länsimaiseen elämäntapaan ja ajatteluun.

Kiina esti Wikipedian kaikkiin kieliversioihin pääsyn vuonna 2019. Mandariinikiinankielinen versio on ollut estettynä jo vuodesta 2015. Kiinan sensuuri alkoi Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksen vuosipäivää edeltävinä päivinä.

Kiinan valtio on alkanut tekemään omaa Chinese Encylopaedia tietosanakirjaansa, jossa on 20000 valittua muokkaajaa. Tällä tavoin valtio haluaa säännellä paremmin mitä tietoa sen kansalaisille on nähtävissä.

Myös Venäjällä kriittisyys länsimaisia palveluita kohtaan kasvaa. Venäjän johdossa nähdään venäjänkielisen Wikipedian olevan yhteydessä länsimaalaisiin tiedustelupalveluihin. Valtio esti Wikipedian käytön päivän ajaksi 2015, jonka arveltiin johtuvan siitä, että valtio testaa sensuurijärjestelmää. Venäjän valtio on alkanut tekemään omaa valtiollista tietosanakirjaansa, Большая российская энциклопедия, Wikipedian vastineeksi.

Turkki kielsi Wikipedian vuonna 2017, ja sen pitäisi avautua oikeuden päätöksellä jälleen 2020. Turkki esti pääsyn, sillä Wikipediassa linkitettiin Turkin valtio terroristijärjestöihin. Oikeus katsoi Wikipedian kuuluvan sananvapauden piiriin, jonka vuoksi kielto oli kumottava.

Katso myös

Lähteet

  1. Seigenthaler, John: A false Wikipedia 'biography' Editorials. 29.11.2005. USA Today. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  2. 22-vuotias huijasi maailmaa – Wikipedian kautta Uusi Suomi. 6.5.2009. Alma Media Oyj. Viitattu 14.8.2010.
  3. Wikipedia Watch wikipedia-watch.org. Arkistoitu 18.6.2009. Viitattu 14.8.2010.
  4. Sanger, Larry: Why Wikipedia Must Jettison Its Anti-Elitism Stories. 31.12.2004. Kuro5hin. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  5. Wikipedia tieteen lähteenä – Ei kai nyt sentään? Onko se edes sopivaa? Yle Uutiset. 9.2.2018. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.9.2020.
  6. Samuli Känsälä: 12 000 Wikipedia-sivua tarkistettava – "epäluotettava lähde" Tivi. Viitattu 9.9.2020.
  7. Ahrens, Frank: Death by Wikipedia: The Kenneth Lay Chronicles Technology. 9.7.2006. The Washington Post. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  8. Jakubovitz, Jordan & Paul, Drew: Wide World of WIKIPEDIA News. 21.4.2006. Emory Wheel. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  9. Read, Brock: Can Wikipedia Ever Make the Grade?. The Chronicle of Higher Education, 27.10.2006, 53. vsk, nro 10, s. A31. The Chronicle of Higher Education Inc.. ISSN 0009-5982. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  10. Rosenzweig, Roy: Can History be Open Source? Wikipedia and the Future of the Past. The Journal of American History, Kesäkuu 2006, 93. vsk, nro 1, s. 117–146. Organization of American Historians. ISSN 1936-0967. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  11. Korhonen, Suvi: "Häiriintynyttä": Wikipedian perustaja haukkuu omia sivujaan muokkaavat yritykset Tivi. 14.3.2016. Alma Media Oyj. Arkistoitu 2.1.2020. Viitattu 9.9.2020.
  12. Korhonen, Suvi: Sisäiset noitavainot repivät Wikipediaa Tivi. 2.2.2017. Alma Media Oyj. Viitattu 9.9.2020.
  13. Fortum palkkasi some-asiantuntijan muokkaamaan yhtiön Wikipedia-artikkelia: "Saastuttaa" muuttui "hiilidioksidipäästöiksi" – moni firma maksaa muokkauksista Yle Uutiset. 10.6.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.9.2020.
  14. Karkimo, Ari: Wikipedia heitti ulos ahneita huijareita – 381 tiliä suljettu Tivi. 1.9.2015. Alma Media Oyj. Viitattu 9.9.2020.
  15. Arthur, Charles: Wikipedia sends cease-and-desist letter to PR firm offering paid edits to site The Guardian. 21.11.2013. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  16. Kotilainen, Samuli: Wikipedia on liian vaikea – helpotusta luvataan Tietokone.fi. 15.1.2011. Sanoma Magazines Finland. Arkistoitu 16.1.2011. Viitattu 30.9.2011.
  17. Virtanen, Sofia: Wikipedia hävisi tekijänoikeuskiistan oikeudessa – kuvien luvattomasta käytöstä langetettiin yli 10 000 euron sakko Tivi. 27.7.2017. Alma Media Oyj. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 9.9.2020.
  18. a b c Johnson, Bobbie: Wikipedia approaches its limits The Guardian. 12.8.2009. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  19. a b c d e Cohen, Noam: Define Gender Gap? Look Up Wikipedia's Contributor List The New York Times. 30.1.2011. Arkistoitu 3.2.2011. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
  20. a b c Lam, Shyong K. & Uduwage, Anuradha & Dong, Zhenhua & Sen, Shilad & Musicant, David R. & Terveen, Loren & Reidl, John: WP:Clubhouse? An Exploration of Wikipedia’s Gender Imbalance (WikiSym'11) lokakuu 2011. ACM. Arkistoitu 29.10.2013. (englanniksi)
  21. Glott, Ruediger & Schmidt, Philipp & Ghosh, Rishab: Wikipedia Survey: Overview Results (arkistoitu 14.4.2010) web.archive.org. maaliskuu 2010. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
  22. Hargittai, Eszter & Shaw, Aaron: Mind the skills gap: the role of Internet know-how and gender in differentiated contributions to Wikipedia. Information, Communication & Society, 4.11.2014, 18. vsk, nro 4, s. 424–442. doi:10.1080/1369118X.2014.957711. (englanniksi)
  23. a b c Gardner, Sue: Nine Reasons Why Women Don't Edit Wikipedia, In Their Own Words 19.2.2011. Sue Gardner. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
  24. Kate Middleton's wedding gown and Wikipedia's gender gap. slate.com. 13.7.2012. Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  25. Montellaro, Zach: How Does Political Wikipedia Stay Apolitical?: The seventh-most visited site is one of the first online listings for any elected official—but how does a site that stakes its reputation on neutrality walk that line theatlantic.com. 18.11.2015. The Atlantic. Arkistoitu 21.8.2017. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
  26. Reagle, Joseph M.: 'Open' Doesn't Include Everyone The New York Times. 4.2.2011. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
  27. Herring, Susan C.: Communication Styles Make a Difference The New York Times. 4.2.2011. Arkistoitu 24.7.2014. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
  28. Wikipedia syrjii naissukupuolta tiedettyä enemmän, kertoo tutkimus Nyt.fi. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 4.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  29. Computational Linguistics Reveals How Wikipedia Articles Are Biased Against Women (Emerging Technology from the arXiv) MIT Technology Review. 2.2.2015. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
  30. The Nobel prize winning scientist who wasn't famous enough for Wikipedia The Irish Times. 3.10.2018. Viitattu 3.10.2018. (englanniksi)
  31. Ini, Gilead: How and Why to Edit Wikipedia CAMERA. 3.5.2008. Committee for Accuracy in Middle East Reporting in America. Arkistoitu 31.5.2019. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  32. Vänskä, Olli: "Wikipedialla on syöpä" – kulut kasvaneet 1250-kertaisiksi Tivi. 8.5.2017. Alma Media Oyj. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 9.9.2020.
  33. Fingas, Jon: China is blocking Wikipedia in every language Engadget. 15.5.2019. Arkistoitu 2.7.2020. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  34. Reid, David: China blocks Wikipedia in all languages CNBC. 15.5.2019. Arkistoitu 7.11.2020. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  35. Känsälä, Samuli: Kiina perustaa oman Wikipedian: suuri muttei yllättävä ero alkuperäiseen Tivi. 3.5.2017. Alma Media Oyj. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 9.9.2020.
  36. Karkimo, Ari: Taatusti oikeaoppista tietoa – Venäjä rakentaa oman ”wikipedian” Putinin siunauksella Tivi. 4.12.2019. Alma Media Oyj. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  37. Venäjä testaa uutta nettisensuuria – Wikipedia joutui koekaniiniksi Talouselämä/Tivi. 26.8.2015. Alma Media Oyj. Arkistoitu 25.11.2020. Viitattu 9.9.2020.
  38. Turkissa pääsee Wikipediaan yli kahden vuoden tauon jälkeen, vain Kiinassa pääsy sivustolle on kokonaan estetty Helsingin Sanomat. 16.1.2020. Viitattu 9.9.2020.
  39. Turkki on estänyt pääsyn Wikipediaan jo yli kaksi vuotta, mutta nyt perustuslakituomioistuin linjaa sen rikkovan sananvapautta Helsingin Sanomat. 26.12.2019. Viitattu 9.9.2020.

Aiheesta muualla