Nykymaailmassa Winterreise:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Winterreise:n merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä on kasvanut. Olipa kyseessä työ, sosiaalinen tai henkilökohtainen, Winterreise:stä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe, joka kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Tässä artikkelissa tutkimme Winterreise:n eri ulottuvuuksia ja näkökulmia ja analysoimme sen vaikutusta ihmisten elämän eri osa-alueisiin.
Schubert sävelsi sarjan viimeisinä vuosinaan ja tarkisti teoksen painoon lähtevän version viimeisinä elinpäivinään. Siitä on tullut lied-repertuaarin maineikkain teos, jota esitetään ja levytetään jatkuvasti.
Sarjassa on 24 laulua, jotka kuvaavat päähenkilön päämäärätöntä matkaa pois hänet hylänneen rakastettunsa talosta. Matkan varrella erilaiset kohteet antavat aiheen runolle. Näiden ihmisten rakennelmien ja luonnonilmiöiden kautta päähenkilö peilaa suruaan.
Runot muodostavat jatkumon, mutta niin irrallisen, että useimpien runojen paikkaa voitaisiin vaihtaa tarinan logiikan kärsimättä. Ensimmäiset laulut sijoittuvat kaupunkiin, josta päähenkilö lähtee. Myöhemmissä ollaan kaupungin ulkopuolella tai muissa kylissä.
Winter Journey (1997), David Alden (ohj.), Ian Bostridge (tenori) ja Julius Drake (piano)
Mon voyage d'hiver (2003), Vincent Dieutre (ohj.)
Kirjallisuutta
Bostridge, Ian: Schubert’s Winter Journey: Anatomy of an Obsession. New York: Alfred A. Knopf, 2015. ISBN 978-0-307-96163-1.
Suurpää, Lauri: Death in Winterreise: Musico-Poetic Associations in Schubert’s Song Cycle. Bloomington: Indiana University Press, 2014. ISBN 978-0-253-01100-8.