Yksinomainen talousvyöhyke
Aihe Yksinomainen talousvyöhyke on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen merkitys kattaa useita nykyajan elämän osa-alueita. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai teknologinen, Yksinomainen talousvyöhyke:llä on keskeinen rooli siinä, miten kohtaamme haasteet ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Yksinomainen talousvyöhyke:een liittyviä eri näkökohtia ja tutkimme sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Yksinomainen talousvyöhyke vangitsee edelleen asiantuntijoiden ja harrastajien huomion aina historiansa aikana tapahtuneesta kehityksestään tulevaisuuden vaikutuksiin, vaikutukseensa populaarikulttuuriin ja rooliinsa päätöksenteossa.
Yksinomainen talousvyöhyke (engl. exclusive economic zone, EEZ) tarkoittaa valtion yksinomaisessa hallinnassa olevaa merialuetta, johon kuuluvat sisäiset aluevedet, aluemeri ja sen ulkopuolella kansainvälisillä vesillä oleva mannerjalusta. Yksinomainen talousvyöhyke otettiin käyttöön Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kolmannessa merioikeuskonferenssissa 1982.
Yksinomainen talousvyöhyke jatkuu usealla merioikeusyleissopimuksen allekirjoittaneella maalla 200 meripeninkulman päähän rannikosta. Talousvyöhyke siis jatkuu paljon aluemerta laajemmalle. Valtiot sopivat yleensä keskenään merirajoistaan ja yksinomaisista talousvyöhykkeistään merioikeusyleissopimuksen mukaan, mutta kaikki maat eivät ole sopimusta vahvistaneet. Talousvyöhykkeen ulkopuolelle jäävä alue on aavaa merta.
Katso myös
Lähteet
- Repka, Sari & Telaranta, Jussi: Meret ja aluekehitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, 12/2013, nro B198. Turun yliopisto, Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus. ResearchGate. Viitattu 15.8.2015.
Viitteet
- ↑ a b Repka & Telaranta, s. 82–83.
- ↑ Exclusive economic zone (EEZ) 4.3.2003. OECD. Viitattu 15.8.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yksinomainen talousvyöhyke Wikimedia Commonsissa
