Ymittós
Nykymaailmassa Ymittós:stä on tullut erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Ymittós on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset havaitsevat ja kohtaavat tiettyjä tilanteita. Sen vaikutus on ulottunut useille alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, ja sen läsnäolo nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Ymittós:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarjoamme kattavan kuvan sen roolista nykymaailmassa.
Υμηττός
Ymittós-vuori idästä nähtynä.
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Korkeus merenpinnasta |
1 026 m |
| Koordinaatit |
|---|
Ymittós (kreik. Υμηττός, transl. myös Imittós), antiikin Hymettos (m.kreik. Ὑμηττός, Hymēttos, lat. Hymettus), on vuori Attikassa Kreikassa. Se sijaitsee keskellä Ateenan metropolialueen itäosaa. Vuoren korkeus on 1 026 metriä.
Maantiede
Ymittós muodosta pitkän harjanteen, joka kulkee suurin piirtein pohjois-eteläsuunnassa ja jonka pituus on noin 20 kilometriä. Vuoren leveys itä-länsisuunnassa on noin 6–7 kilometriä. Vuoren korkeimman huipun nimi on Évzonas (Εύζωνας).
Ymittós toimii Keski-Ateenan ja Itä-Attikan alueyksiköiden rajana. Varsinainen Ateenan kaupunki sijaitsee vuoren länsipuolella. Länsipuolella vuoren juurella sijaitsevat myös muun muassa vuoresta nimensä saanut Ymittóksen kaupunki sekä Cholargós, Papágou, Zográfou, Výronas, Ilioúpoli, Argyroúpoli, Ellinikó ja Glyfáda. Vuoren pohjoispuolella sijaitsevat muun muassa Agía Paraskeví ja Gérakas, ja itäpuolella Glyká Nerá, Paianía ja Koropí. Kauempana vuoren itäpuolella sijaitsevat metropolialueen itäiset kunnat sekä muun muassa Ateenan kansainvälinen lentoasema.
Historia
Hymettos-vuoren nimi on alkuperältään esikreikkalainen ja sen on usein ajateltu olevan peräisin kreikkalaisten tuloa edeltäneiltä pelasgeilta. Toisaalta se on yhdistetty etymologisesti myös vuorella kasvavaan timjamiin. Antiikin aikana Hymettos tunnettiin erityisesti hunajastaan, joka sai makunsa timjamista ja muista alueen yrteistä. Sitä ylistivät muun muassa Vergilius ja Plinius vanhempi. Vuoresta louhittiin myös arvostettua marmoria, vaikkakin se hävisi tässä suosiossa läheiselle Pentelikon (nyk. Pentéli) -vuorelle. Alueen arkeologisiin löytöihin lukeutuvat muun muassa lukuisat antiikin aikaiset rajamerkit, jotka on kaiverrettu vuoren kallioon.
Bysanttilaisen ajan muistomerkeistä merkittävin on Kaisarianín luostari Ymittóksen pohjoisrinteellä. Vuorella on myös lukuisia muita luostareita. Nykyisin vuori on Ateenan metropolialueen merkittävimpiä viheralueita ja se on suosittua ulkoilualuetta, vaikkakin sen metsät kärsivät paljon vahinkoja erityisesti vuoden 2007 maastopaloissa.
Lähteet
- ↑ a b c Mount Hymettus Mountains Greece. Arkistoitu 15.9.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ a b Hymettus Δἠμος Καισαριανής. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Mt Hymettus Ekathimerini. 28.12.2010. Viitattu 15.8.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ymittós Wikimedia Commonsissa
