Yrjö Sadeniemi
Nykymaailmassa Yrjö Sadeniemi on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yrjö Sadeniemi on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri aloilla joko sen merkityksen vuoksi tämän päivän yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään tai historialliseen merkitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Yrjö Sadeniemi:een liittyvää yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tulemme selvittämään, kuinka Yrjö Sadeniemi on muokannut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua, sekä sen heijastuksen tulevaisuuteen. Valmistaudu syventymään Yrjö Sadeniemi:n syvälliseen ja yksityiskohtaiseen analyysiin ja löydä kaikki näkökohdat, jotka tekevät tästä aiheesta tutkimisen ja pohdinnan arvoisen.
Yrjö Jaakko Sadeniemi (vuoteen 1906 Sadenius, 28. marraskuuta 1869 Ylöjärvi – 10. huhtikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja.
Arkkitehtina Yrjö Sadeniemi tunnetaan erityisesti kirkko- ja koulurakennusten suunnittelijana. Hänen työnsä ovat tyyliltään lähinnä 1920-luvun klassisismia. Valtion rakennushallinnossa työskennelleenä hänen töitään löytyy ympäri Suomea.
Elämäkerta
Yrjö Sadeniemen isä oli Nurmijärven kirkkoherra Alfred Sadenius.
Sadeniemi valmistui arkkitehdiksi Helsingin Polyteknillisestä opistosta vuonna 1891. Samana vuonna hänet nimitettiin Yleisten rakennusten ylihallitukseen ylimääräiseksi arkkitehdiksi. Ennen nimitystään ylihallituksen ylijohtajaksi Sadeniemi toimi eri tehtävissä ylihallituksessa, Suomen leimakonttorin tarkastajana ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa.
Sadeniemi nimitettiin Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi edellisen ylijohtajan Alfred Wilhelm Stenforsin erottua vuonna 1922. Sadeniemi jäi eläkkeelle 28. marraskuuta 1936. Uusi, Yleisten rakennusten ylihallituksen korvaava keskusvirasto, rakennushallitus, aloitti toimintansa 1. joulukuuta pääjohtajanaan arkkitehti Väinö Vähäkallio.
Sadeniemen suunnittelemia rakennuksia
- Hyvinkään vanha kirkko, 1896
- Porin tyttölyseo, 1902
- Ylöjärven Raittiusyhdistyksen talo Saurio, 1903
- Ikaalisten yhteiskoulu, 1906
- Forssan suomalainen yhteiskoulu 1907, laajennus 1923
- Santamäen kartanon kolmas päärakennus, 1920
- Pelkosenniemen kirkko, 1929
- Mynämäen Yhteiskoulu (Nyk. Mynämäen lukio), 1930
- Helsingin teollisuuskoulu (myöh. Helsingin teknillinen oppilaitos, nyk. Metropolia Ammattikorkeakoulun toimipiste) Agricolankadulla, 1929
- Yli-Iin kirkko, 1932
- Oulun Lyseon lukion Linnankadun varren lisärakennus, 1934
- Käkisalmen yhteislyseo, 1935, Hjalmar Åbergin kanssa
Lähteet
- ↑ Junnila, Olavi: Hyvinkään seudun historia, s. 94. Hyvinkään kaupunki, 1989.
- ↑ Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma – luonnos (PDF) (Sivu 74) 12.11.2012. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 12.2.2013.
- ↑ Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 473. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ Halila, Aimo; Gripenberg, Ole; Järventaus, Esko: Suomen rakennushallinto 1811–1961, s. 110–116. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ Mariankatu 11 – Rakennushistoriaselvitys, s. 34. Senaatti-kiinteistöt, 8.8.2014. Selvityksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.1.2017).
- ↑ Suomen uudenaikaisin lyseotalo valmistunut Käkisalmeen, Käkisalmen Sanomat, 27.08.1935, nro 95, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö Sadeniemi Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
