Žytomyrin alue
Nykymaailmassa Žytomyrin alue on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Žytomyrin alue on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme tätä kiehtovaa ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen monia puolia ja sen kehitystä ajan myötä. Žytomyrin alue on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaailmaan päivittäisen elämän merkityksestä laajemmilla alueilla, ja se ansaitsee tarkastelun ja ymmärtämisen kaikessa monimutkaisuudessaan.
| Žytomyrin alue Житомирська область |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Žytomyrin alueen sijainti Ukrainan kartalla. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Žytomyr |
| – suurin kaupunki | Žytomyr (263 507 as.) |
| Pinta-ala () | 29 832 km² (5.) |
| Väkiluku (2021) () | 1 195 495 (16.) |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – kesäaika | UTC+3 |
| Symbolit | |
| – lippu | Žytomyrin alueen lippu |
| – vaakuna | Žytomyrin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – postitunnus | 10xxx-13xxx |
| – ISO 3166 | UA-18 |
| zt.gov.ua | |
Žytomyrin alue (ukr. Житомирська область tai Житомирщина, Žytomyrska oblast, Žytomyrštšyna) on hallinnollinen alue Ukrainan pohjoisosassa. Alueen hallinnollinen keskus on Žytomyrin kaupunki.
Žytomyrin alue rajoittuu pohjoisessa Valko-Venäjän Homelin alueeseen. Lännessä naapurina on Ukrainan Rivnen, lounaassa Hmelnytskyin, etelässä Vinnytsjan ja idässä Kiovan alue. Alue kattaa 29 832 km², mikä vastaa 4,9 prosenttia koko Ukrainan pinta-alasta.
Historiaa
Alue on perustettu 22 syyskuuta 1937.
Alue- ja paikallishallinto
Vuoden 2020 aluejaon uudistuksessa Žytomyrin alue jaettiin neljään piiriin (raion). Piireissä sijaitsee yhteensä 12 kaupunkia (2 kaupunkipiiriä), 43 kaupunkityyppistä taajamaa ja 1 613 kylää.
Alueen hallintokeskus on Žytomyr (263 507 as.). Muita yli 20 000 asukkaan kaupunkeja ovat Berdytšiv (73 999 as.), Korosten (62 285 as.) ja Zvjahel (2022 saakka: Novohrad-Volynskyi, 55 463 as.), Malyn (25 587 as.) ja Korostyšiv (24 490 as.). Oheinen taulukko listaa alueen piirit hallintokeskuksineen:
| Piirin nimi | Ukrainalainen nimi, kyrillinen |
Asukkaita (2021) |
Kaupunki- laiset (%, 2021) |
Pinta-ala (km²) |
Hallintopaikka |
Sijainti- kartta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Berdytšivin piiri | Берди́чівський райо́н | 159 164 | 60,8 | 3 014,0 | Berdytšiv (73 999 as.) |
|
| Korostenin piiri | Ко́ростенський райо́н | 255 480 | 53,9 | 10 892,2 | Korosten (62 285 as.) |
|
| Zvjahelin piiri | Звягельський райо́н | 167 540 | 55,1 | 5 237,3 | Zvjahel (55 463 as.) |
|
| Žytomyrin piiri | Жито́мирський райо́н | 613 311 | 62,7 | 10 508,2 | Žytomyr (263 507 as.) |
|
Väestö
Vuoden 2021 alussa alueen väkiluvuksi arvioitiin 1 273 200. Asukkaista 59,5 prosenttia oli kaupunkilaisia, eli asui kaupungeissa tai kaupunkityyppisissä taajamissa.
Elinkeinoelämä
Alueen talous perustuu pääosin graniitin ja muiden rakennuskivien kaivostoimintaan, metsä- ja maatalouteen ja useiden koneiden tuottamiseen.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus on vaikuttanut alueen pohjoisosiin; voimala sijaitsee lähimmillään noin 50 kilometrin päässä alueen pohjoisosista itään. Vaikkei Žytomyrin alue kuulunut aiemman Narodytsin piirin itäosia lukuun ottamatta kaikkein vakavimmin saastuneisiin alueisiin (suljettu vyöhyke; valtaosa piirin asukkaista evakuoitiin, osa muutti pysyvästi pois), suuri osa alueen pohjoisimmista piireistä sai merkittävää haittaa vastaavan määrän radioaktiivista laskeumaa. Tällä on vaikutuksia maatalouteen, maan virkistyskäyttöön ja mielikuvien kautta turismille.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Deržavna služba statystyky Ukrajiny ДЕРЖСТАТ УКРАЇНИ / STATISTICS UKRAINE: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b c Oblasti decentralization.gov.ua. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b Історична довідка краю (Žytomyrin alueen historiaa) Žytomyrin alue, zhitomir-region.gov.ua. Arkistoitu 22.3.2014. Viitattu 3.4.2012. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 18.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Žytomyrska oblast - Zahalna informatsija decentralization.gov.ua. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Сергей Виленский: бизнесмен и основатель компании «РесурсТранс» и холдинга «Ресурс Групп» Клерк. Viitattu 14.6.2023. (venäjäksi)
- ↑ Районні державні адміністрації (Žytomyrin alueen piirien hallinto) Žytomyrin alue, zhitomir-region.gov.ua. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 3.4.2012. (ukrainaksi)
- ↑ a b Žytomyrska oblast - Rayony decentralization.gov.ua. Arkistoitu 28.1.2023. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Zhytomyr Oblast – A Region of Adventurous Landscapes and Leading Industrial Sector ukraine.com. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Žytomyrin alue Wikimedia Commonsissa
- Zhytomyr Region - alueen kuvaus (englanniksi)
| ||||||||||||||
