Aachenin tuomiokirkko

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Aachenin tuomiokirkko:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Aachenin tuomiokirkko on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena. Seuraavilla riveillä tutkimme sen monia puolia, selvitämme sen mysteerit ja löydämme sen mahdolliset seuraukset eri alueilla. Riippumatta kiinnostuksestasi Aachenin tuomiokirkko:een, olemme varmoja, että tämä artikkeli tarjoaa sinulle runsaasti tietoa ja tuoreita näkökulmia tähän kiehtovaan aiheeseen.

Näkymä etelästä noin v. 1900

Aachenin tuomiokirkko eli Aachenin katedraali (saks. Kaiserdom) on Saksan Aachenissa sijaitseva Pohjois-Euroopan vanhin katedraali. Kaarle Suuri rakennutti itselleen Aacheniin palatsin ja siihen Einhardin johdolla suuren kappelin, joka on karolingisen arkkitehtuurin tunnetuin muistomerkki. Palatsista on jäljellä vain tämä kappeli, josta tuli myöhemmin tuomiokirkko. Rakennustyöt alkoivat 786. Kaarle Suuri kuoli 814 ja hänet haudattiin omaan kirkkoonsa.

Nykyisen muotonsa katedraali on saanut vähitellen yli tuhannen vuoden kuluessa. Sen ytimessä on Kaarle Suuren palatsin kappeli. Tuomiokirkon nykyisiin rakenteisiin verrattuna se näyttää varsin pieneltä, mutta valmistuessaan se oli Alppien pohjoispuolen suurin muurattu kupoli.

Katedraali on Unescon maailmanperintökohde.

Historia

Tuomiokirkko oli kuudensadan vuoden ajan (936–1531) Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden kruunauspaikka.

Goottilaisella kaudella katedraalia laajennettiin, jotta pyhiinvaeltajien joukot mahtuivat sisään. Laajennusosa vihittiin käyttöön Kaarle Suuren kuoleman 600-vuotisjuhlallisuuksissa.

Aarrekammio

Yksityiskohta Lotharin rististä, keisari Augustus

Aachenin tuomiokirkon aarrekammiossa on monia myöhäisklassisia, karolinginisia ja ottolaisia sekä taide- että kirkkohistoriallisesti merkittäviä aarteita. Eräs näistä on Lotharin risti, joka valmistettiin Otto III:n tilauksesta n. vuonna 1000. Risti on puoli metriä korkea, ja se on tehty kullasta, filigraanista, jalokivistä ja cloisonné-emalista. Lisäksi ristiin on upotettu antiikin aikaisia gemmoja: sivussa oleva kuvaa kolmea sulotarta, kun taas keskellä oleva kamee kuvaa keisari Augustusta. Tapa koristella risti juontaa juurensa Ilmestyskirjasta, jonka mukaan taivaallinen Jerusalem tullaan rakentamaan jalokivistä, minkä myötä Rooman ensimmäinen kristitty kreisari Konstantinus otti tunnuksekseen jalokivikoristeisen ristin (lat. crux gemmata).

Lähteet

  1. ↑ Arkkitehtuurin sanakirja, s. 118–119. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
  2. ↑ Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia, s. 365–367. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.
Saksa
Unescon maailmanperintökohteet Saksassa

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot