Nykymaailmassa Affrikaatta on ottanut ratkaisevan roolin nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyse tekniikan, politiikan, kulttuurin tai ympäristön alalla, Affrikaatta:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Affrikaatta on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tutkijoissa, mielipidejohtajissa ja tavallisissa kansalaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme Affrikaatta:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Liity kanssamme tälle Affrikaatta:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Affrikaatta on äänne. Affrikaatta muodostetaan muuten samalla tavalla kuin vastaava klusiili, mutta klusiilinen sulkeuma avataan sen verran hitaasti, että sulkeuman jälkeen on kuultavissa voimakasta hankaushälyä. Suomen kielessä ei esiinny affrikaattoja itsenäisinä foneemeina muualla kuin lainasanoissa, mutta muun muassa /ts/-foneemijono (esimerkiksi sanassa vatsa) saattaa ääntyä (pitkänä) affrikaattana . Ts-affrikaatta esiintyy myös monissa laina- ja slangisanoissa, kuten tsekata, tsygä ja niin edelleen. Joissain lainasanoissa esiintyvät affrikaatat ja .
Affrikaatoiksi lasketaan yleensä vain enemmän tai vähemmän homorgaaniset eli samalta ääntymäpaikalta ääntyvät äänteet ( on alveolaarinen), joten esimerkiksi yhdistelmää ei ole tapana laskea affrikaataksi ( on bilabiaalinen, alveolaarinen).
Kansainvälinen foneettinen aakkosto tarjoaa monia mahdollisuuksia affrikaattojen merkitsemiseen. Yksi mahdollisuus on merkitä peräkkäin klusiilin ja hankausäänteen merkit , mutta tämä tapa ei tuo esiin sitä, etteivät sulkeuma- ja hankausosat ole toisistaan riippumattomia. Tämän voi ilmaista yhdistävällä kaarella tai . Lisäksi kuudelle yleisimmälle affrikaatalle (postalveolaariset, alveolaariset ja palatoalveolaariset) on olemassa omat ligatuurinsa, katso alla. (Näiden käyttöä ei tosin enää suositella.)
Suurimmassa osassa maailman kielistä, joissa affrikaattoja ylipäätänsä on, niitä esiintyy vain koronaalisilla ääntöpaikoilla. Yleisimmät ääntymäpaikat ovat postalveolaarinen ja alveolaarinen.
Alla olevat äänteet on lueteltu järjestyksessä etisestä, eli suun etuosassa syntyvästä hankausäänestä, takaiseen, eli suun takaosassa syntyvään.