Nykyään Xhosan kieli on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille eri puolilla maailmaa. Xhosan kieli:n vaikutus elämäämme on kiistaton, niin henkilökohtaisella, sosiaalisella, taloudellisella kuin poliittisella tasolla. Ilmestymisestään lähtien Xhosan kieli on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena, kun he pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmista Xhosan kieli-ilmiötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan valottaaksemme tätä laajasti keskusteltua aihetta.
Xhosa | |
---|---|
Oma nimi | isiXhosa |
Tiedot | |
Alue |
Etelä-Afrikka Lesotho |
Virallinen kieli | Etelä-Afrikka |
Puhujia | 7 900 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
Kieliryhmä | bantukielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | xh |
ISO 639-2 | xho |
ISO 639-3 | xho |
Xhosa (omakielinen nimi: isiXhosa) on eteläisessä Afrikassa puhuttava bantukieli.
Kielestä on useita murteita ja sen lasketaan olevan elinvoimainen. Xhosan lähimpiä sukulaiskieliä ovat muun muassa zulu ja swazi. Xhosan ja zulun välinen suhde on niin läheinen, että niitä on toisinaan pidetty saman kielen kahtena murteena. Näiden kielten puhujat katsovat kuitenkin nimenomaan puhuvansa kahta eri kieltä. Xhosan, zulun, swazin ja ndebelen puhujat ymmärtävät kuitenkin toisiaan jonkin verran, mutteivat täysin.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan xhosaksi vuonna 1859.
Ensimmäinen xhosankielinen teksti julkaistiin vuonna 1823.
Xhosaa puhuu yhteensä hieman vajaa 19,2 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielisiä puhujia noin 8,18 miljoonaa. Tämä tekee xhosasta maailman 66. puhutuimman kielen. Heistä suurin osa kuuluu xhosa-kansaan. Kieltä käytetään kouluissa ja mediassa.
Xhosa on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä. Muun muassa Etelä-Afrikan kansallislaulun sanoituksista osa on xhosan kielellä.
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puolisuppea | e | o | |
Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä. Lisäksi kielessä on kaksi toonia: matala ja korkea.
Bilabiaalit | Labiodentaalit | Dentaalit | Postalveolaarit | Velaarit | Glottaalit | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
norm. | lat. | |||||||
Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||||
Klusiili | ejekt. / norm. | p' | t' | c' | k' | ʔ | ||
asp. | pʰ | tʰ | cʰ | kʰ | ||||
henk. | bʱ | dʱ | ɟʱ | gʱ | ||||
impl. | ɓ | |||||||
Affrikaatta | ejekt. | ts' | tʃ' | kx' | ||||
asp. | tsʰ | tʃʰ | ||||||
henk. | dʒʱ | |||||||
Frikatiivi | norm. | f | s | ɬ | ʃ | x | h | |
henk. | vʱ | zʱ | ɮʱ | ɣ | ɦ | |||
Lateraali | norm. | l | ||||||
henk. | lʱ | |||||||
Puolivokaali | norm. | w | y | |||||
henk. | wʱ | yʱ | ||||||
Avulsiivi | norm. | kǀ | kǁ | k! | ||||
asp. | kǀʰ | kǁʱ | k!ʰ | |||||
henk. | gǀʱ | gǁʱ | g!ʱ | |||||
nas. | ŋǀ | ŋǁ | ŋ! | |||||
nas. henk. | ŋǀʱ | ŋǁʱ | ŋ!ʰ |