Anders Fredrik Granstedt
Nykymaailmassa Anders Fredrik Granstedt:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Anders Fredrik Granstedt on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se kattaa useita alueita politiikasta viihteeseen, teknologiaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Anders Fredrik Granstedt:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä analysoimme sen vaikutuksia ja tulevaisuuden näkymiä.
| Anders Fredrik Granstedt | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. tammikuuta 1800 Hankoniemi |
| Kuollut | 26. marraskuuta 1849 (49 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | arkkitehti |
| Vanhemmat | Pehr Granstedt ja Johanna Fredrika Du Bois |
| Puoliso | Wilhelmina Theodora Plantin |
|
|
|
Anders Fredrik Granstedt (24. tammikuuta 1800 Hankoniemi – 26. marraskuuta 1849 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti. Hänen isänsä Pehr Granstedt oli Suomeen muuttanut ruotsalaissyntyinen linnoitusupseeri, joka toimi myöhemmin myös siviiliarkkitehtina. Hänen äitinsä oli Johanna Fredrika Du Bois.
Granstedilla ei ollut muodollista arkkitehdin koulutusta, mutta hänen isänsä järjesti Tukholmassa koulua käyneen poikansa Carl Ludvig Engelin oppilaaksi vuonna 1816, kun tämä nimitettiin Helsingin uudelleenrakentamiskomitean arkkitehdiksi. Vuonna 1822 Granstedt nimitettiin Yleisten rakennusten intendentinkonttoriin toiseksi konduktööriksi. Granstedtista ei koskaan tullut intendentinkonttorin päällikköä, mutta hänet nimitettiin erivapaudella konttorin ensimmäisen konduktöörin virkaan 1845. Hän osallistui muun muassa Helsingin yliopiston, Nikolainkirkon sekä Lapinlahden sairaalan rakennuslautakuntiin.
Arkkitehtina Granstedt noudatti Engelin empiretyyliä jopa niin tarkasti, että hänen töitään on vaikea erottaa oppi-isän töistä. Varmuudella tiedetään, että hänen töitään ovat nykyinen Ruotsin Helsingin-suurlähetystö Pohjoisesplanadilla, Kerimäen kirkko ja uusgoottilainen Ylistaron kirkko.
A. F. Granstedt kuoli 1849. Hänen puolisonsa vuodesta 1827 oli Wilhelmina Theodora Plantin (k. 1850). Myös heidän pojastaan Theodorista tuli arkkitehti, tytär Hilda Granstedtista sen sijaan taidemaalari ja piirustuksenopettaja.
Työt
- Limingan kirkko – 1826 (yhdessä A. W. Arppen kanssa)
- Luumäen kirkko – 1833
- Palmqvistin talo, Helsinki – 1838
- Ruotsin suurlähetystö, Helsinki – 1839
- Raahen raatihuone – 1839
- Artjärven kirkko 1840
- Oulun kihlakunnan kruununmakasiini 1841–1847
- Kerimäen kirkko – 1847
- Taivalkosken kirkko (Jokijärven kirkko) – 1844:1848 (palanut 27. heinäkuuta 1925)
- Erkylän kartano, Hausjärvi – 1845–1851
- Ylöjärven kirkko
- Pikkalan kartano, Siuntio – 1851
- Karstulan kirkko – 1853
- Villilän kartanon päärakennus, Nakkila – 1853
Granstedt suunnitteli myös Viipurin kaupunginteatterin ja seurahuoneen, Jääsken, Leppävirran ja Ruskealan kirkot sekä Nastolan Seestan kartanon eräät rakennukset.lähde? Interiöörin eli sisustuksen hän suunnitteli muun muassa tuolloiseen keisarilliseen palatsiin (Presidentinlinna) ja Helsingin seurahuoneelle (Helsingin kaupungintalo).
Lähteet
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 238. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Viitteet
- ↑ a b c d Halila, Aimo – Gripenberg, Ole – Järventaus, Esko: Suomen rakennushallinto 1811–1961, s. 472, 478. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 85–86. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
- ↑ Raatihuone on Raahen helmi. (Internet Archive) 9.7.2008. Raahen Matkailuoppaat ry. Arkistoitu 24.5.2015. Viitattu 23.4.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Fredrik Granstedt Wikimedia Commonsissa
- Sinisalo, Jarkko: Granstedt, Anders Fredrik (1800–1849). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.2.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
