Pehr Granstedt
Tässä artikkelissa tutkimme Pehr Granstedt:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt niin yksilöiden kuin asiantuntijoidenkin huomion. Pehr Granstedt on ollut alusta asti nykyiseen tilaan asti tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Vuosien varrella se on herättänyt erilaisia mielipiteitä ja tunteita ja tuottanut loputtomasti tutkimusta ja löytöjä. Tässä artikkelissa perehdymme Pehr Granstedt:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjoamme yksityiskohtaisen ja täydellisen näkemyksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin tätä kiehtovaa aihetta.
Pehr Granstedt (22. lokakuuta 1764 Karlskrona, Ruotsi – 20. toukokuuta 1828 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen linnoitusupseeri ja uusklassisen tyylin arkkitehti.
Elämä ja ura
Granstedt liittyi nuorena Ruotsin armeijaan, jossa hänestä tuli konduktööri eli rakennustöiden johtaja. Hän tuli Suomeen 1790-luvulla, kun hänet komennettiin osallistumaan Hangon linnoituksen rakennustöihin. Hän tiettävästi suunnitteli sinne kasarmirakennuksen, jossa nykyään toimii Hangon museo. Hangossa työskennellessään hän suunnitteli myös yksityisiä toimeksiantoja läntiselle Uudellemaalle. Sen jälkeen Granstedt toimi Viaporissa ja mahdollisesti myös Viipurissa. Hän jäi Suomen sodassa venäläisten vangiksi. Hänen päiväkirjansa sotavankeudesta Venäjällä on säilynyt.lähde? Sodan jälkeen Granstedt palasi ja jäi asumaan Suomeen. Hän työskenteli aluksi Kuopiossa mutta muutti vuonna 1814 Helsinkiin, jonka kaupungininsinööri hänestä tuli vuonna 1818. Hän valvoi J. A. Ehrenströmin suunnitteleman Helsingin uuden asemakaavan toteutusta.
Granstedtin poika oli arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Pehr Granstedtin hauta on säilynyt näihin päiviin saakka Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa.
Suunnittelutöitä
Granstedt katsotaan olleen Helsingin johtava asuinrakennusten suunnittelija 1800-luvun alussa. Hän suunnitteli Pohjoisesplanadin varrelle useita tunnettuja rakennuksia, kuten Uschakoffin talon (1815–1816), Lampan talon (1814–1817), hotelli Kleinehin eli Goviniuksen talon (1819) sekä Heidenstrauchin talon (1814), joka nykyään tunnetaan Presidentinlinnana. Valtio osti vuonna 1837 viimeksi mainitun talon Venäjän keisareiden Suomen-palatsiksi, minkä jälkeen sitä muutettiin huomattavasti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan.
Granstedt suunnitteli päärakennukset Riilahden (1806) ja Herttoniemen kartanoihin (1815). Herttoniemen päärakennus oli entinen posliinitehdas, jonka muutettiin kartanoksi Granstedtin suunnitelmien mukaan. Hän suunnitteli myös kartanon omistajan, amiraali Carl Olof Cronstedtin hautakappelin Helsingin pitäjän kirkon kirkkomaalle. Kuopiossa Granstedt jatkoi kesken jääneitä Kuopion kirkon (nykyinen tuomiokirkko) rakennustöitä ja muutti piirustuksia tehden kirkon tornista alkuperäistä suunnitelmaa korkeamman ja näyttävämmän. Hän suunnitteli myös Espoon kirkon (nykyinen tuomiokirkko) laajennuksen ristikirkoksi vuonna 1821.
Luettelo suunnittelutöistä
- Riilahden kartano Bromarvissa, 1804–1806
- Balderin talo, Aleksanterinkatu 12, Helsinki, 1813
- Heidenstrauch-suvun kauppiastalo (nykyisin Presidentinlinna), Helsinki, 1814
- Herttoniemen kartanon päärakennus, Helsinki 1815
- Kulosaaren kartano, Helsinki, noin 1815
- Munkkiniemen kartanon päärakennus, Helsinki, 1815
- Uschakoffin talo, Pohjoisesplanadi 19 (nykyisin talo tunnetaan Jugendsalin rakennuksena), Helsinki, 1816
- Lampan talo, Pohjoisesplanaadi 5, Helsinki, 1817
- hotelli Kleineh eli Goviniuksen talo, Pohjoisesplanadi 9, Helsinki, 1819
- Espoon tuomiokirkon laajennus, Espoo, 1821
- Cronstedtien hautakappeli, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Vantaa
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Granstedt, Pehr hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g Juha-Matti Granqvist: Viikon vainaja: arkkitehti Pehr Granstedt Sveaborg-Viapori -projekti -blogi 19.8.2012. Viitattu 17.5.2023.
- ↑ Marja Pehkonen: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 51. Helsingin kaupunginmuseo 2008.
- ↑ Lampan talo Lampantalo.fi. Viitattu 19.5.2023.
- ↑ Tuomiokirkon historia Kuopion ev.lut. seurakunnat. Viitattu 17.5.2023.
- ↑ Mirja Kolehmainen: Arkkitehtuurin helmiä Kuopion kansallisessa kaupunkipuistossa (Arkistoitu – Internet Archive) Kohtaamisia-blogi 19.11.2021. Viitattu 17.5.2023.
- ↑ Espoon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. Viitattu 17.5.2023.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pehr Granstedt Wikimedia Commonsissa
- Leinberg, K. G.:Dagboksanteckningar under rysk fångenskap af Pehr Granstedt (1905)
| ||||||||||
