Andorran talous
Kysymys Andorran talous:stä on asia, joka koskettaa meitä kaikkia enemmän tai vähemmän. Olipa kyseessä henkilön elämä, historiallinen tapahtuma, julkkis tai jokin muu alue, Andorran talous herättää ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Tässä artikkelissa tutkimme Andorran talous:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen merkitystä nykyään ja sen kehitystä ajan myötä. Alkuperäisestä vaikutuksestaan populaarikulttuuriin Andorran talous on aihe, joka ansaitsee keskustella ja ymmärtää syvällisesti. Liity kanssamme tälle Andorran talous:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
| Andorran talous | |
|---|---|
.svg) Andorralaisen pankin päätoimistorakennus. |
|
| Valuutta | euro |
| Tilastot | |
| BKT |
2,742 miljardia euroa (2018) (PPP) 2,886 miljardia euroa (2017) |
| - per asukas | 35 996 (2018) (PPP) 38 582 (2017) |
| Työvoima | 42 066 (1/2019) |
| Työttömyys | n. 2 % |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Vienti | 130 miljoonaa euroa (2016) |
| Merkittävimmät vientimaat |
Espanja (50,7 %), Ranska (14,8 %) |
| Tuonti | 1,226 miljardia euroa (2016) |
| Merkittävimmät tuontimaat |
Espanja (64,1 %), Ranska (15,6 %) |
| Julkinen talous | |
Andorran talouden keskeisin osa on matkailuala. Palvelusektori kokonaisuudessaan työllistää 87,4 prosenttia maan työväestöstä. Työttömyysaste on pieni, mutta monet töistä on kausiluonteisia ja sijoittuivat matkailun talvisesonkiin. Työvoimasta on myös pulaa, ja andorralaiset yritykset joutuvat houkuttelemaan työntekijöitä Espanjasta ja Ranskasta. Maatalous on ollut perinteisesti merkittävä sektori, mutta sen asema on pienentynyt 1900-luvulla. Tärkeimmät maanviljelytuotteet ovat tupakka, vehnä ja heinä.
Andorran talous perustuu vapaisiin markkinoihin, ja sen talous on europpalaisen keskitason yläpuolella ja naapureidensa Espanjan ja Ranskan tasolla. Andorra käyttää euroa valuuttana. Andorran ulkomaankauppa on alijäämäistä, sillä maa joutuu tuomaan suurimman osan kulutustavarasta ulkomailta.
Talouden sektorit
Maatalous
Maatalous on Andorran perinteisiä talouden aloja, ja se oli pitkään talouden keskeisin sektori. Sen merkitys on kuitenkin pienentynyt selvästi. Vain pieni osa valtion alasta on kelvollista maatalouteen. Maatilat ovat usein pieniä. Tärkeimmät maanviljelytuotteet ovat tupakka, vehnä ja heinä.
Andorran tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 noin 20,1 neliökilometriä maata oli maatalouden käytössä. Siitä yli puolet oli laidunmaana. Heinää viljeltiin 5,4 neliökilometrin alueella ja tupakkaa 1,5 neliökilometrin alueella. Lisäksi peruna on merkittävä kasvi. Tärkein karjaeläin on lammas. Vuonna 2018 lampaita oli 3 327. Nautoja oli 1 502, hevosia 556 ja vuohia 401.
Andorra ei pysty tuottamaan ruokaa kotimaisen tarpeen vaatimaa määrää, joten sen ruokaturva on riippuvainen rajanaapureista Espanjasta ja Ranskasta.
Teollisuus
Teollisuustuotanto Andorrassa on pientä. Vain 3,8 prosenttia yrityksistä on teollisuusyrityksiä ja 4,4 prosenttia työvoimasta töissä teollisuudessa. Tuotanto on pääsääntöisesti keskittynyt kotimaanmarkkinoihin. Tärkeimpiä teollisuustuotteita ovat tupakat ja sikarit, tekstiilit, nahka- ja puutuotteet sekä ruoka.
Eniten teollisuusyrityksiä oli vuonna 2018 luovan alan tuotteiden valmistuksessa. Seuraavaksi suurimmat alat yritysten määrässä olivat ruoka- ja juomateollisuus, puuteollisuus ja koneiden valmistus. Työntekijöitä oli eniten tupakkateollisuudessa.
Palveluala
Andorran talous perustuu palveluille. Tähän on vaikuttanut toisaalta maan matkailulle suotuisa ilmasto ja toisaalta luonnonvarojen ja energiaresurssien puute. Kaikista yrityksistä 85,4 prosenttia toimi vuonna 2016 palvelualalla. Työntekijöistä alalla oli 87,4 prosenttia maan työväestöstä. Palvelualan suurin yksittäinen osa on kauppa. Sen parissa oli vuonna 28,6 prosenttia palvelualan työntekijöistä. Seuraavaksi suurimpia aloja työntekijöiden määrässä olivat hotelli- ja ravintola-ala, julkishallinto ja kiinteistöala.
Matkailu tuottaa suurimman osan Andorran taloudesta. Matkailuala on erikoistunut talvimatkailuun, mutta vierailijoita tulee myös muina vuodenaikoina. Vuonna 2016 Andorrassa kävi hieman yli kahdeksan miljoonaa vierailijaa. Niistä 5,2 miljoonaa oli vain yhden päivän, mutta loput 2,8 miljoonaa olivat vähintään yhden yön. Matkailijoista ylivoimainen enemmistö tulee Espanjasta (noin 4,2 miljoonaa) ja Ranskasta (noin 3,4 miljoonaa). Andorrassa on tarjolla monipuolisesti yöpymismahdollisuuksia. Vuonna 2017 maassa oli 171 hotellia ja yhteensä 235 yöpymispalveluja tarjoavaa yritystä.
Pankit ovat myös tärkeitä Andorran taloudelle. Maassa toimii kuusi pankkiyhtiötä, ja maan asema veroparatiisina on houkutellut sen pankkeihin ulkomaisia varoja. Toisaalta rahalaitoksia on muiden verovapaiden maiden tavoin syytetty muun muassa rahanpesusta. Vuonna 2013 Andorrassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön tulovero, sillä erityisesti EU oli painostanut maata ottamaan sen käyttöön veronkierron estämiseksi. Lisäksi vuoden 2012 alussa maassa otettiin käyttöön kymmenen prosentin yritysvero osittain pitkään jatkuneen finanssikriisin vuoksi.
Ulkomaankauppa
Andorran ulkomaankaupan vaihtotase on selvästi alijäämäistä, sillä maa joutuu tuomaan suurimman osan kulutustavarasta ulkomailta. Vuonna 2016 tuonnin kokonaissumma oli 1,2 miljardia euroa. Suurimman osuuden muodostivat ruoka, tekstiilit ja liikennevälineet. Vienti oli samana vuonna vain 90,7 miljoonaa euroa. Eniten vietiin elektroniikkaa, liikennevälineitä ja koruja.
Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Espanja ja Ranska. Ne olivat melko tasaväkisiä vielä 1990-luvun alussa, mutta sittemmin Espanjasta on tullut Andorran selvästi tärkein kauppakumppani. Vuonna 2018 tuonnista 90,8 prosenttia tuli Espanjasta, kun Ranskan osuus oli 7,4 prosenttia. Viennin arvosta 56,5 prosenttia meni Espanjaan ja 16,8 prosenttia Ranskaan.
Työmarkkinat
Andorran työmarkkinat vaihtelavat jonkun verran kausittain, sillä varsinkin talvella matkailun vaikutus on huomattava. Vuoden 2016 tilastojen mukaan 45 prosenttia työntekijöistä oli itsetyöllistyneitä. Työttömyysaste on matala, sillä vain kaksi prosenttia väestöstä etsi aktiivisesti töitä. Andorrassa onkin jossain määrin pulaa osaavasta työvoimasta, ja monet yritykset etsivät työntekijöitä Espanjsta ja Ranskasta.
Infrastruktuuri
Energia
Andorran vuosittainen sähkönkulutus on noin 220 miljoonaa kilowattituntia. Maan oma tuotanto on suunnilleen 100 miljoonaa kilowattituntia, joten se tuo suhteellisesti paljon sähköä ulkomailta. 61 prosenttia käytetystä sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, 23 % vesivoimalla ja 15 % muilla uusituvilla energianlähteillä. Maan omasta energiantuotannosta yli 85 % tulee vesivoimasta, 14 % jätteistä ja 0,4 % aurinkopaneeleista. Noin 83 prosentilla andorralaisista on kotona internet-yhteys.
Liikenne
Andorrassa ei ole rautateitä eikä lentokenttää. Lähin lentokenttä sijaitsee Espanjan puolella, La Seu d’Urgellissa, 10 kilometrin päässä rajalta.
Andorrasta on hyvät maantieyhteydet Ranskaan sekä Espanjaan, Andorrassa on neljä päätietä, joista tie CG-1 kulkee Andorra la Vellasta lounaaseen Espanjan rajalle, CG-2 itään Ranskan rajalle ja CG-3 pohjoiseen. Tie CG-4 puolestaan kulkee La Massanan kylästä itään Espanjan rajalle. Tiet ovat pääosin talvisin hyvässä kunnossa, mutta tie Ranskaan saatetaan joutua välillä sulkemaan lumivyöryriskin takia.
Kansainväliset linja-autoyhteydet kulkevat Andorra la Vellan Kansalliselle linja-autoasemalle. Maan sisäisessä liikenteessä on kymmenen linja-autolinjaa. Maassa toimii myös kaupallisia helikopteriyrityksiä, jotka toimivat maanlaajuisesti.
Tietoliikenne
Andorran tietoliikennejärjestelmä on yksi maailman kehittyneimpiä. Se on ollut digitaalisen tekniikan käyttöönotossa edellekävijä. Televisiolähetykset siirtyivät digitaaliseen muotoon vuonna 2006. Koko maassa on vuodesta 2013 ollut mahdollisuus ottaa käyttöön 100-megainen valokuituyhteys, jonka päivitys aloitettiin jo vuonna 2017. Sen nopeuden on tarkoitus nostaa kaikkialla 300 megaan.
Andorran tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2019 maassa oli 39 600 puhelinliittymää ja 36 014 kuituverkkoliittymää.
Lähteet
- Andorra in Figures 2017. Andorra la Vella: Govern d'Anorra & Chamber of Commerce, Industry and Services of Andorra & Andorra Development and Investment. ISBN 978-99920-0-839-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.5.2019). (englanniksi)
- Western Europe 2003. London: Europa Publications Limited, 2003. ISBN 1-85743-152-9. Google-kirjat (viitattu 4.4.2016).
Viitteet
- ↑ Estimation GDP: GDP Departament d’estadísca. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Estimation GDP: GDP (PPP EU28=1) Departament d’estadísca. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Per capita GDP: Per capita GDP nominal Departament d’estadísca. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Per capita GDP: Per capita GDP (PPP EU28=1) Departament d’estadísca. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Total number of employees Departament d’estadísca. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Andorra The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Augustin, Byron: Andorra, s. 48. Tarrytown, NY: Marchall Cavendish Benchmark, 2009. ISBN 978-0-7614-3122-0. Google-kirjat (viitattu 4.4.2016).
- ↑ Total agricultural area Departament d’estadísca. Viitattu 17.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Agricultural area by cultivation type Departament d’estadísca. Viitattu 17.3.2019. (englanniksi)
- ↑ The Statesman's Yearbook 2017, s. 103.
- ↑ Livestock Departament d’estadísca. Viitattu 17.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Western Europe 2003, s. 44.
- ↑ a b Andorra in Figures 2017, s. 64.
- ↑ Number of businesses sector c-e by division Departament d’estadísca. Viitattu 17.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Andorra in Figures 2017, s. 68.
- ↑ Andorra in Figures 2017, s. 70.
- ↑ Number of hotels businesses by type Departament d’estadísca. Viitattu 26.3.2019. (englanniksi)
- ↑ List of Banks in Andorra thebanks.eu. thebanks.eu. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi)
- ↑ MONEYVAL publishes its 3rd Round Evaluation Report on Andorra Council of Europe 2008
- ↑ Andorra to introduce income tax for first time 2.6.2013. bbc.com: BBC. Viitattu 21.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Tremlett, Giles: Andorra gets a taste of taxation 27.12.2011. theguardian.com: The Guardian. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Andorra in Figures 2017, s. 57.
- ↑ Andorra in Figures 2017, s. 59.
- ↑ Imports by country in value Departament d’estadísca. Viitattu 26.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Exports by country in value Departament d’estadísca. Viitattu 26.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Andorra in Figures 2017, s. 47.
- ↑ Andorra unemployment rate hits a record low of 1.7% Andorra Solutions. Viitattu 24.4 .2019. (englanniksi)
- ↑ Last year national energy production in Andorra covered 16.9% of internal demand 31.5.2017. all-andorra.com: All Andorra. Viitattu 2.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Andorra in Figures 2017, s. 7.
- ↑ a b c Airport Andorra. How to get to Andorra all-andorra.com: All Andorra. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Andorra Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Andorra Road Map globalcitymap: Global City Map. Arkistoitu 23.9.2017. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Flights & getting there Lonely Planet. Viitattu 24.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Public transport: national regular lines visitandorra.com: Visitandorra. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi) (katalaaniksi) (ranskaksi) (espanjaksi)
- ↑ Serveis heliand.com: Heliand. Arkistoitu 23.2.2019. Viitattu 25.2.2019. (katalaaniksi)
- ↑ Andorra in Figures 2017, s. 81.
- ↑ Telecommunications Departament d’estadísca. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)