Apulaispiispa (ortodoksinen)

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Apulaispiispa (ortodoksinen):een ja tutkia sen eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Apulaispiispa (ortodoksinen) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen tärkeydestä ja merkityksestä. Kun perehdymme Apulaispiispa (ortodoksinen):n analyysiin, löydämme sen monia ulottuvuuksia ja kuinka se vaikuttaa yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja tapaamme nähdä maailma. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Apulaispiispa (ortodoksinen) on edelleen erittäin kiinnostava aihe asiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Liity kanssamme tälle Apulaispiispa (ortodoksinen):n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Ortodoksinen papisto
Alempi papisto
Lukija
Alidiakoni
Ylempi papisto
Diakoni
Ylidiakoni
Pappi (Presbyteeri)
Pastori
Kirkkoherra
Rovasti
Piispa
Apulaispiispa
Metropoliitta
Arkkipiispa
Eksarkki
Patriarkka
Luostaripapisto
Munkkidiakoni
Arkkidiakoni
Pappismunkki
Arkkimandriitta
Igumeeni

Apulaispiispa on yleensä ortodoksisen kirkon päämiehen (Suomessa arkkipiispan) tai ikääntyneen hiippakuntapiispan avuksi vihitty piispa, jolla ei ole omaa hiippakuntaa.

Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispana toimii vuonna 2021 (asetettu virkaan vuonna 2005) valittu KS Haminan piispa Sergei toimipaikkanaan Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Kaikki Suomen itsenäisyyden aikaiset ortodoksiset piispat ovat aloittaneet uransa apulaispiispana. Vain Venäjän vallan aikana kaksi arkkipiispaa, Nikolaj ja Sergij, nimitettiin suoraan Suomen hiippakunnan arkkipiispoiksi. Myös Viipurin piispa Aleksanteri (Karpin) oli virallisesti apulaispiispa, itsenäisen hiippakunnan johtaja hänestä tuli vasta sodan jälkeen.