Nykyään Arrondissementti on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa yhteiskunnassa. Eri näkökulmista voidaan löytää erilaisia argumentteja Arrondissementti:n puolesta ja vastaan, mikä on johtanut laajaan keskusteluun eri aloilla. Olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, poliittinen, sosiaalinen tai taloudellinen taso, Arrondissementti on onnistunut asettamaan itsensä relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Arrondissementti:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.
Arrondissementti (ransk. arrondissement) on alempi hallintoalueen yksikkö, joka on lähinnä käytössä Ranskassa ja sen entisissä alusmaissa.
Ranskan departementit jakautuvat yhteensä 342:een arrondissementtiin, jotka jakautuvat edelleen kantoneihin. Arrondissementin hallintoelin on aliprefektuuri, jota johtaa presidentin valitsema aliprefekti. Pariisissa kaupunginosia nimitetään arrondissementeiksi, mutta ne vastaavat lähinnä kantoneita.
Arrondissementteja käyttävät Belgia, Haiti, Senegal, Mali, Benin, Kamerun sekä muutamalla muulla maalla arrondissementti toimii kuntien osina. Kanadassa kunnallisyksikkö borough on ranskaksi arrondissement. Niger nimesi vuonna 2002 arrondissementtinsa departementeiksi.