Basaltti
Nykyään Basaltti on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan Basaltti on noussut kiinnostavaksi ja keskusteluksi ympäri maailmaa. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaisista globaaleihin näkökohtiin, mikä synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja jatkuvaa keskustelua. Basaltti:n lisääminen on välttämätöntä nykyisen kontekstin ja mahdollisten tulevaisuuden trendien ymmärtämiseksi paremmin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Basaltti:een liittyviä näkökohtia tarjotaksemme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava. Basaltti on mineraalikoostumukseltaan pääasiassa plagioklaasia sekä pyrokseenia, sisältäen lisäksi vähäisemmissä määrin muita tyypillisiä mineraaleja, kuten oliviinia ja sarvivälkettä. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi on gabro. Basalttia on myös Marsissa ja Kuussa, missä se antaa kuun meriksi kutsutuilla alueille niiden tunnusomaisen tumman värin.
Basalttisia laavoja syntyy erityisesti valtamerten keskiselänteillä mutta myös muissa ympäristöissä. Basalttinen laava on juoksevaa ja leviää mantereisissa purkauksissa laajoille alueille muodostaen laakiobasaltteja, joita on mm. Intiassa (Deccanin laavapurkaukset) ja Islannissa. Jäähtyessään basalttinen laava lohkeilee usein kuusikulmaisiksi pylväiksi.
Basalttimuodostumia ovat basalttipylväs, basalttityyny ja laavatunneli.
Lähteet
- ↑ Kids Tour to Mars: Basalt Lava Kid's Kosmos. 2011. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 09.03.2018.
- ↑ Turunen, Mikko: Magmakivien luokittelu 25.6.2018. Geologia.fi. Viitattu 7.12.2019.
- ↑ Arthur B.Busbey III, Robert R. Coenraads, Paul Willis, David Roots: Kivet & fossiilit, s. 188–189, 193. Suomentanut Kaarlo Taipale, Riikka Taipale. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5347-0.