Bellinin akatemia
Nykymaailmassa Bellinin akatemia on tärkeä aihe, josta on tullut monien ihmisten huomion keskipiste. Bellinin akatemia on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja harrastajissa, jotka ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen eri näkökohtien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Yhteiskuntavaikutuksistaan mahdollisiin pitkän aikavälin seurauksiin Bellinin akatemia on ollut lukuisten keskustelujen ja keskustelujen kohteena eri aloilla. Tässä artikkelissa perehdymme Bellinin akatemia:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutuksia nykyään.
Bellinin akatemia on taiteilijaryhmänäkin tunnettu yksityinen taideakatemia, jonka taiteilija Outi Heiskanen ja Mirja Airas perustivat. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuului muun muassa Lotta Määttänen, Hannu Väisänen, Riitta Åkerstedt, Lea Sanna Karlsson-Sutisna, Kalevi Liski, Dan Palmgren, Pekka Nevalainen. Ryhmän toiminta alkoi 1970-luvulla ja oli vilkasta myös 1980-luvulla. Myöhemmin se toimi nimellä Bellinin akatemian harjoitushuone. Akatemia on tehnyt performansseja mm. Taideyliopiston kuvataideakatemian ensimmäisessa promootio juhlassa.
Ryhmä teki kirjallisia maalauksia, sekoitti aktioissaan taidelajien rajoja; se perusti työnsä poikkikulttuurisille ja myyttisille aineksille. Se tuotti improvisoituja happeningejä teatterinomaisin keinoin. Bellinin-akatemia toimi Katajannokalla. Se esitteli kirjastonsa Helsingin Taidehallin studiossa keväällä 1985. Ryhmä järjesti 1985 oululaisten arkkitehtiopiskelijoiden kanssa viisisataa kirjaa käsittäneen katutapahtuman.. Akatemialle on nimetty toimitilat myös Lallukan taiteilijakodissa.
Akatemian julkaisusarjan nimi oli Bellinin akatemian julkaisuja. Sen numero 2 oli Outi Heiskasen Korttitalo (1980). Akatemian rinnalla toimi myös performanssiryhmä Record Singers.
Lähteet
- ↑ Kiasma.fi Pop (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Beata Joutsen (Arkistoitu – Internet Archive): Tohtorintutkinto Bellinin akatemiassa Kuvataideakatemian ensimmäiseen promootiojuhlaan Ravintola Pörssissä kesällä 2006
- ↑ Inkamaija Iitiä: Käsitteellisestä ruumiilliseen, sitaatiosta paikkaan – maalaustaide ja nykytaiteen historia, väitöskirja.
- ↑ RikArt (Arkistoitu – Internet Archive)