Nykymaailmassa Bielefeld on aihe, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Sekä liike-elämässä että henkilökohtaisella alalla Bielefeld on määräävä tekijä, joka vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Tekniikan ja yhteiskunnallisten muutosten myötä Bielefeld:stä on tullut jatkuvan keskustelun aihe, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja syvällisiä pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja analyyseja Bielefeld:stä, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta nykyiseen todellisuutemme.
Bielefeld | |
---|---|
vaakuna |
|
Bielefeld |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Hallintopiiri | Detmold |
Piirikunta | kaupunkipiiri |
Hallinto | |
– Pormestari | Pit Claussen (SPD) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 258,83 km² |
Väkiluku (31.12.2022) | 338 332 |
– Väestötiheys | 1 307 as./km² |
Bielefeld on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltion itäosissa Saksassa Teutoburgin metsän reunalla. Vuoden 2022 lopussa siellä oli 338 332 asukasta. Bielefeld muodostaa oman kaupunkipiirinsä (kreisfreie Stadt), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista.
Bielefeld on Westfalenin itäosan voimakas kulttuuri- ja talouskeskus. Se on myös merkittävä yliopisto- ja kongressikaupunki.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat kaupungista ovat 1000-luvun ensimmäiseltä vuosisadalta. Se sai kaupunkioikeudet ilmeisesti vuonna 1214. 1300-luvulla se liittyi Hansaliittoon. Vuonna 1647 se siirtyi Brandenburgin alaiseksi. Kaupunki vaurioitui toisessa maailmansodassa pahoin, mutta tuhoutuneet osat on rakennettu uudelleen.
Kaupungissa on perinteisesti tuotettu pellavaa. Saksan ensimmäiset mekaaniset pellavankehruukoneet tulivat sinne vuonna 1851.
Kaupunki kasvoi kuntaliitosten avulla 1973. Sen jälkeen rakennettu metro on parantanut liikenneyhteyksiä.
Bielefeldillä on seitsemän ystävyyskaupunkia: