Bioasekonventio
Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Bioasekonventio:n jännittävää maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Bioasekonventio on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnan eri alueilla alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti. Tässä artikkelissa analysoimme Bioasekonventio:n merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkimme sen historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tarjoamme yksityiskohtaisen näkökulman, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Bioasekonventio:n merkitystä nykymaailmassa.
Bioasekonventio (eli yleissopimus bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi) on kansainvälinen bioaseiden kieltosopimus. Sopimuksen tarkoitus on ehkäistä bioaseiden käyttöä ennalta. Bioasekonventio laadittiin vuonna 1972 ja tuli voimaan vuonna 1975. Se oli voimaanastuessaan ensimmäinen kokonaisen joukkotuhoaseiden luokan kieltänyt kansainvälinen sopimus. Sopimuksessa oli maaliskuussa 2020 mukana yhteensä 183 valtiota ja lisäksi neljä valtiota on allekirjoittanut konvention. Sopimuksen ulkopuolelle oli tuolloin yhä jättäytynyt kymmenen valtiota (Djibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Israel, Kiribati, Komorit, Mikronesia, Namibia, Tšad ja Tuvalu).
Sopimus kieltää bioaseiden kehittämisen, valmistamisen ja varastoinnin. Se käsittelee myös jo olemassa olevien bioaseiden hävittämistä. Sopimus sallii ainoastaan rauhanomaisen tutkimuksen.
Bioasekonventiota on täsmennetty vuosien saatossa muun muassa sopimuksen määritelmiä täsmentäneiden katselmointikongressien kautta. Sopimusta on kritisoitu muun muassa yhteisesti sovittujen, bioaseiden valmistamiseen soveltuvien tuotantolaitosten katselmointikäytäntöjen sekä valvonta- ja verifiointiorganisaation puutteen vuoksi. YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimiva kemiallisten ja biologisten joukkotuhoaseiden väitetyn käytön selvittämisen valvontamekanismi (UNSGM) on toistaiseksi ainoa kansainvälisesti hyväksytty tapa valvoa mahdollisia bioasekonvention sopimusrikkomuksia. Tätä mekanismia on vahvistettu bioaseiden käytön valvonnan mahdollistamiseksi.
Lähteet
- ↑ Finlex, Yleissopimus bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi (SopS 15/1975) finlex.fi.
- ↑ a b c d Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 152–153, 161. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
- ↑ a b Thomas P. Monath & Lance K. Gordon: Strengthening the Biological Weapons Convention (DOI: https://doi.org/10.1126/science.282.5393.1423)+Science, 282 (5393): 1423. 20.11.1998. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Kelsey Davenport: Biological Weapons Convention Signatories and States-Parties armscontrol.org. Nov. 2020. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Biological Weapons Convention Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Takamaa, Kari T.: ”Sodankäyntiä järjestävän kansainvälisen oikeuden muutos – onko mikään muuttunut?”, Muuttuva sota, s. 92. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitos, 2005. ISBN 952-9872-37-2.
- ↑ Gigi Kwik Grönvall: A new role for scientists in the Biological Weapons Convention (DOI: https://doi.org/10.1038/nbt1005-1213)+Nat Biotechnol 23, 1213–1216 (2005). 1.10.2005. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Nicholas A. Sims: A simple treaty, a complex fulfillment: A short history of the Biological Weapons Convention Review Conferences Bulletin of the Atomic Scientists, 67 (3): 8-15. 1.5.2011. Sage, sagepub.com. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Secretary-General’s Mechanism for Investigation of Alleged Use of Chemical and Biological Weapons (UNSGM) Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)