Bongo
Tässä artikkelissa tutkimme Bongo:n eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Bongo on jättänyt lähtemättömän jäljen elämämme eri puolille alusta alkaen nykyiseen kehitykseensä. Analysoimme sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen, teknologiaan ja politiikkaan ja pyrimme ymmärtämään sen merkitystä nykymaailmassa. Keräämällä tietoja, kokemuksia ja asiantuntijalausuntoja pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Bongo:stä ja sen nykyisestä roolista.
| Bongo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Nautaeläimet Bovidae |
| Alaheimo: | Naudat Bovinae |
| Suku: | Metsäantiloopit Tragelaphus |
| Laji: | euryceros |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tragelaphus eurycerus |
|
| Katso myös | |
Bongo (Tragelaphus eurycerus) on Afrikan sademetsissä elävä metsäantilooppien suvun sorkkaeläinlaji.
Ulkonäkö
Bongo on 170–250 cm:n pituinen ja painaa 240–400 kg. Sen ruskeassa turkissa on 14–15 kellertävän vaaleaa poikkijuovaa. Lisäksi bongolla on päässä ja kaulassa valkoisia laikkuja ja viiruja. Kummallakin sukupuolella on sarvet, mutta uroksella ne ovat isommat, jopa 80 cm pitkät. Bongon lyyramaisesti kaartuvat sarvet ovat tyypilliset kierteissarviantilooppien suvulle. Muista suvun lajeista bongo eroaa kuitenkin niin paljon, että se on sijoitettu omaan alasukuunsa Boocerus.
Levinneisyys
Bongon laaja levinneisyys ulottuu Guinea-Bissausta Keniaan keskisessä Afrikassa. Ugandan, Togon ja Beninin kannat ovat häviämässä tai hävinneet.
Elintavat
Bongo elää yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Se on hyvin arka, eikä sen elintavoista tiedetä vielä paljoakaan. Bongot viihtyvät jokien varsilla kasvavissa bambutiheiköissä tai sellaisten vesistöjen läheisyydessä, joiden laitamilla on tiheä kasvillisuus. Ravinto koostuu hedelmistä, lehdistä ja ruohoista. Naaras synnyttää yhdeksän kuukauden kantoajan jälkeen yhden vasan, jota se hoitaa kuusi kuukautta. Bongo tulee sukukypsäksi 20 kuukauden ikäisenä ja voi elää 19 vuotta.
Uhat
Bongo ei toistaiseksi ole uhanalainen vaikka on monilla alueilla harvinaistunut tai hävinnyt. Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi ja sen Ghanassa elävä alalaji kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen 3. Kenian asuva alalaji Vuoribongo on erittäin uhanalainen ja luonnossa on 140 yksilöä. Ne lisääntyvät paremmin eläintarhoissa ja Amerikassa 400.
Lähteet
- Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.
Viitteet
- ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Tragelaphus eurycerus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
| ||||||||||