Conrad Schumann

Nykyään Conrad Schumann on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin vaikuttavinaan Conrad Schumann on ilmiö, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin ja ymmärtämisen. Kautta historian Conrad Schumann on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä, vaikuttanut päätöksentekoon, tapaamme suhtautua toisiimme ja tapaan, jolla näemme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Conrad Schumann:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyhetkessä, mukaan lukien sen tulevaisuuden potentiaali. Tämän analyysin avulla toivomme saavamme valoa aiheeseen, jolla on edelleen merkittävä vaikutus elämäämme.

Conrad Schumannin rajan yli hyppäämistä esittävästä valokuvasta tuli Kylmän sodan sekä Berliinin muurin symboli.

Hans Conrad Schumann (194220. kesäkuuta 1998) oli itäsaksalainen sotilas, joka muistetaan kuuluisasta lehtikuvasta, jossa hän loikkasi rakenteilla olevan Berliinin muurin yli. Hän oli yksi kuuluisimmista Itä-Saksasta länteen paenneista henkilöistä.

Hän palveli Itä-Saksan kansanarmeijassa Dresdenissä, josta hän päätyi vapaaehtoisena Potsdamin kautta Berliiniin. 19-vuotiaana, 15. elokuuta 1961 hän oli vartioimassa Berliinin muurin kolmatta rakennuspäivää Ruppinerstraßen ja Bernauerstraßen kulmassa. Tähän aikaan muuri ei ollut kuin matala piikkilanka-aita. Nähtyään tilaisuutensa tulleen hän päätti hypätä aidan yli länsipuolelle, jossa hänet otettiin poliisiauton kyytiin. Paikalla ollut valokuvaaja Peter Leibing onnistui saamaan hänestä valokuvan juuri kun hän on hyppäämässä aidan yli. Tästä kuvasta tuli yksi kuuluisimmista kylmää sotaa kuvaavista valokuvista.

Myöhemmin hänen sallittiin poistua Länsi-Berliinistä, josta hän muutti Baijeriin, jossa hän avioitui ja eli lopun elämäänsä. Schumann työskenteli Baijerissa Audin kokoonpanolinjalla 27 vuoden ajan. Schumann sai perheeltään useita kirjeitä, joissa häntä pyydettiin palaamaan takaisin Itä-Saksaan. Schumann ei kuitenkaan tiennyt, että Stasi oli painostanut hänen perhettään pyytämään häntä palaamaan takaisin kotiin, minkä vuoksi hän vakavissaan harkitsi perheensä luona käymistä. Lopulta hän kuitenkin tapasi Itä-Saksan puolelle jääneen perheensä ja ystävänsä ensimmäisen kerran vasta muurin murtumisen jälkeen. Schumannin mukaan osa hänen läheisistään ei vielä tuolloinkaan ollut antanut hänelle anteeksi sitä, että hän oli loikannut länteen.

Schumann hirtti itsensä 20. kesäkuuta 1998. Hän ei jättänyt jälkeensä itsemurhaviestiä.

Lähteet

  1. a b The leap of hope that ended in despair The Independent. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)

Katso myös

Aiheesta muualla