Démasquée
Nykymaailmassa Démasquée:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Olipa kyseessä historiallinen tapahtuma, kuuluisa henkilö tai luonnonilmiö, Démasquée on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Démasquée:n vaikutusta ja merkitystä tutkimalla sen alkuperää, vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme valaisevamme tätä aihetta ja tarjoavamme selkeämmän kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Démasquée | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Démasquée |
| Tekijä | Akseli Gallen-Kallela |
| Valmistumisvuosi | 1888 |
| Taiteenlaji | maalaus |
| Korkeus | 65,5 cm |
| Leveys | 54,5 cm |
| Sijainti | Ateneum |
| Paikkakunta | Helsinki |
Démasquée (suom. paljastettu) on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888. Gallen-Kallela maalasi teoksen Pariisissa ja se esittää alastonta pariisilaismallia istumassa taiteilijan suomalaisella ns. Keuruun ryijyllä. Démasquée kuuluu nykyään Ateneumin kokoelmiin.
Maalaus on Gallen-Kallelan töistä erityisen vahvasti eroottista tunnelmaa sisältävä työ. Siinä on monia tuon aikaisen boheemielämän piirteitä: täysin alaston nainen katsoo suoraan taiteilijaan mitään peittelemättä, kädessään naamio. Hänellä on kitara vieressään, pääkallo pöydällään ja nurkassa on rintakuva. Suomalainen ryijy tuo väriä tähän miljööseen. Lattialla olevassa lasisessa kukkavaasissa olevat valkoiset liljat puolestaan tuovat huoneeseen puhtauden ja luonnon tuulahduksen.
Maalauksen on tulkittu esittävän hetkeä, jolloin sovinnaisuuden naamiot on heitetty pois ja pelkkä alaston eksistenssi paljastuu. Siihen on nähty sisältyvän myös boheemielämään sisältyvää traagisuutta, ankeutta, pidättelemättömyyttä ja jopa kuoleman mahdollisuus.
Alkuperäinen tilaaja
Démasquéen tilasi suomalainen keräilijä Herman Antell, joka halusi liittää maalauksen sukupuolisesti uskallettujen kuvien kokoelmiinsa. Hän ei kuitenkaan halunnut teosta itselleen sen nähtyään. On tulkittu, että maalaus oli kenties liian julkea ja liian miehistä kaikkivoipaisuutta uhkaava.
Lähteet
- Gallen-Kallelan museo
- Timo Huusko: Akseli-Gallen-Kallela Demasquee,1888. Teoksessa Ateneum-opas. Toim. Timo Huusko. 2007. s. 43
Viitteet
- ↑ Timo Huusko: Akseli-Gallen-Kallela Demasquee, 1888. Teoksessa Ateneum-opas. Toim. Timo Huusko. 2007. s. 43
Aiheesta muualla
- Teos Suomen Kansallisgallerian sivuilla: Kokoelmat: Démasquée. (Arkistoitu – Internet Archive)