Fotorealismi

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Fotorealismi:tä perusteellisesti. Sukeltamme tämän aiheen/henkilön/päivämäärän yksityiskohtaiseen analyysiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Eri näkökulmien ja asiantuntijalausuntojen avulla pyrimme valaisemaan kaikkia Fotorealismi:een liittyviä näkökohtia. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen vaikutusta eri alueilla ja roolia historiassa. Kriittisellä ja kattavalla lähestymistavalla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Fotorealismi:stä, jolloin he voivat laajentaa tietämystään ja ymmärrystään tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä, joka on niin tärkeä nykymaailmassa.

Fotorealismi tai fotonaturalismi (myös valokuvarealismi, valokuvauksellinen realismi, hyperrealismi tai superrealismi) on 1960-luvulla syntynyt taidemuoto, jossa kuvien mallina ja kuvan tekemisen lähtökohtana ei ole niinkään itse todellisuus, vaan valokuvat siitä. Valokuva toimi välikappaleena todellisuuden ja taiteilijan välillä. Kuvaus on fotorealistisissa töissä valokuvantarkkaa.

Fotorealismia kutsuttiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa myös uudeksi realismiksi (”new realism”). Se oli vastareaktio pop-taiteen ohella modernismin abstraktia maalaustaidetta kohtaan. Fotorealismi yleistyi 1970-luvun alussa myös Euroopassa. Kasselin documentassa olivat vuonna 1972 mukana muun muassa Ralph Goings, Robert Bechtle, John de Andrea, Don Eddy, Gerhard Richter, Chuck Close, Richard Estes ja Duane Hanson.

Tietokonegrafiikassa ja CGI-grafiikassa fotorealismilla tarkoitetaan elävältä tai realistiselta näyttävää tietokoneella luotua grafiikkaa erona esimerkiksi sarjakuvamaisesta grafiikasta.

Suomessa

Suomalaisista muun muassa Esko Tirrosen maalaukset ovat lähellä fotonaturalismia. Suuntaus oli esillä Ars 74 -näyttelyssä Helsingissä ja Tampereella keväällä 1974. Mukana oli useita sekä amerikkalaisia että eurooppalaisia hyperrealismin edustajia. Suuntauksen vaikutus jäi tuolloin kuitenkin melko lyhytaikaiseksi.

Valokuvan tultua osaksi maalaustaidetta ja digitaalisen kuvan yleistyttyä kiinnostus fotorealismia kohtaan on kasvanut.

Esimerkkejä

Katso myös

Lähteet

  1. Führung durch die documenta 5 (1972) RegioWiki, KasselLexikon. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 27.5.2011. (saksaksi)
  2. Kastemaa, Heikki: ”Edistyksen tiellä”, Nykyaikojen kampanjat, s. 50-51. Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo, 2009.

Aiheesta muualla