Nykyään Emma (Alankomaat) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Ajan myötä Emma (Alankomaat) on noussut yhä tärkeämmäksi ja vaikuttaa niin henkilökohtaisella kuin globaalilla tasolla. Ilmestymisestään lähtien Emma (Alankomaat) on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä, ja se on synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja mahdollisista ratkaisuista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Emma (Alankomaat)-ilmiötä ja analysoimme sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tutkimme myös, kuinka Emma (Alankomaat) on vaikuttanut jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin, ja tulevaisuuden näkökulmia, joita tämän aiheen ympärille nähdään.
Emma | |
---|---|
Kuningatar Emma 1890-luvulla. | |
Alankomaiden kuningatar | |
Valtakausi | 7. tammikuuta 1879 – 23. marraskuuta 1890 |
Syntynyt |
2. elokuuta 1858 Arolsen, Waldeck-Pyrmont (nykyinen Saksa) |
Kuollut |
20. maaliskuuta 1934 (75 vuotta) Haag, Etelä-Hollanti, Alankomaat |
Puoliso | Vilhelm III |
Lapset | Vilhelmiina |
Koko nimi | Adelheid Emma Wilhelmina Theresia |
Suku | Waldeck-Pyrmont |
Isä | Yrjö Viktor |
Äiti | Helena |
Nimikirjoitus |
Emma (holl. Adelheid Emma Wilhelmina Theresia) (2. elokuuta 1858 Arolsen – 20. maaliskuuta 1934) oli Hollannin kuninkaan Vilhelm III:n toinen vaimo.
Prinsessa Emma syntyi Arolsenissa, pienen saksalaisen Waldeck-Pyrmontin ruhtinaskunnan pääkaupungissa. Hän oli ruhtinaan neljäs tytär. Emman vanhimmasta veljestä Fredrikistä tuli ruhtinaskunnan viimeinen hallitsija.
Emma avioitui itseään 41 vuotta vanhemman kuninkaan kanssa 17. tammikuuta 1879. Pariskunnan ainoa yhteinen lapsi oli vuonna 1880 syntynyt Vilhelmiina. Vilhelmin kuoltua 1890 Emma toimi sijaishallitsijana alaikäiselle Vilhelmiinalle.
Emma kuoli 75 vuoden ikäisenä keuhkoputkentulehduksen komplikaatioihin Haagissa, ja hänet haudattiin Delftiin.
|