Tässä artikkelissa tutkimme Ensimmäinen aikakirja:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Ensimmäinen aikakirja on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä mielessä pyrimme ymmärtämään, kuinka Ensimmäinen aikakirja on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Näillä sivuilla analysoimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Ensimmäinen aikakirja:een, paljastaen sen merkityksen nykyisellä alalla ja sen ennusteen tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys aiheesta ja tarjota lukijalle tarvittavat työkalut Ensimmäinen aikakirja:n vaikutuksen ymmärtämiseen ja pohtimiseen ympäristössämme.
Ensimmäinen aikakirja | |
---|---|
דברי הימים א | |
Tanak Ketuvim |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
Synty | |
Kirjoittaja (perint.) | Esra |
Kirjoituspaikka | Juuda |
Ajoitus | n. 450–425 eaa. |
Teksti | |
Genre | historiakirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | 1. Aik. |
Lukuja | 29 |
Jakeita | 943 |
Edeltävä: < 2. Kun.Seuraava: 2. Aik. > |
|
Ensimmäinen aikakirja (hepr. דברי הימים א, Divre Hayyamim Alef, ”Päivien historia 1”; m.kreik. Παραλειπομένων A΄, Paraleipomenōn 1) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 13. kirja ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin yhdestoista kirja yhdessä Toisen aikakirjan kanssa.
Ensimmäinen aikakirja sisältää enimmäkseen israelilaisten heimojen sukuluetteloita sekä historiallisen selonteon kuningas Daavidin valtakaudesta.
|