Aadam

Nykyään Aadam on toistuva teema modernissa yhteiskunnassa. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen Aadam on herättänyt paljon keskustelua ja kiinnostusta ympäri maailmaa. Aiheen merkityksen kasvaessa on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme ja tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aadam:n tärkeimpiä näkökohtia, analysoimme sen eri näkökulmia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Epäilemättä Aadam on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutus laajenee edelleen tulevina vuosina.

Tämä artikkeli kertoo Raamatun ensimmäisestä ihmisestä. Aatami on myös suomalainen miehen etunimi.
Aadam Michelangelon freskossa Aatamin luominen.

Aadam eli Aatami (hepr. ‏אָדָם‎ ’ihminen’, ’ihmiskunta’; arab. آدم‎ ’punainen’, ’maa’) oli Raamatun ja Koraanin mukaan ensimmäinen ihminen ja kaikkien ihmisten kantaisä, jonka Jumala loi omaksi kuvakseen maan tomusta. Sekä vuoden 1992 että 1933/38 käännöksissä nimestä on käytetty muotoa Aadam, Bibliassa taas muotoa Adam. Muualla kuin Raamatussa Aadamia on kutsuttu usein suomennetulla nimellä Aatami.

Aadam Raamatussa

Luomisen jälkeen Jumala asetti Aadamin viljelemään ja varjelemaan Eedenin puutarhaa ja vei kaikki villieläimet Aadamin nimettäväksi. Jumala loi Aadamin kylkiluusta hänelle vaimon, Eevan ja he saivat vapaasti syödä kaikista puutarhan puista, mutta paratiisin keskellä sijaitsevasta hyvän ja pahan tiedon puusta he eivät saaneet syödä, sillä se johtaisi kuolemaan.

Lucas Cranach (1530): Aadam ja Eeva Eedenin puutarhassa
Albrecht Dürer, Aadam ja Eeva, 1507.

Käärme kertoi kuitenkin Eevalle, ettei kielletyn hedelmän syöminen johtaisi kuolemaan, vaan tekisi syöjästä Jumalan kaltaisen ja antaisi tiedon hyvästä ja pahasta. Eeva söi hedelmää ja antoi myös Aadamille, joka myös söi. Kun Jumala kysyi miksi Aadam häpesi alastomuuttaan, Aadam puolustautui sanomalla, että Eeva antoi hedelmän hänelle. Eeva puolestaan syytti käärmettä. Jumala ajoi Aadamin ulos Eedenistä viljelemättömään maahan, jossa kasvoi orjantappuroita ja ohdakkeita. Siellä hänen piti otsansa hiessä hankkia leipänsä.

Aadam sai karkotuksen jälkeen useita poikia ja tyttäriä, joista Raamatussa mainitaan nimeltä kolme, Kain ja Abel sekä Set. Kuollessaan Aadam oli kertomuksen mukaan 930-vuotias; Setin saadessaan hän oli ollut 130-vuotias.

Aadam islamissa

Pääartikkeli: Aadam islaminuskossa

Islamin varhainen historioitsija Ibn Sa'd kertoo islamilaisena perimätietona, että Aadam luotiin osissa savesta. Jumala loi ensin Aadamin pään, ja sen jälkeen Aadam pääsi silmillään seuraamaan muun kehon luomista. Alkoi tulla jo ilta, kun Aadamin jalat olivat vielä luomatta. Sen takia Aadam sanoi Jumalalle: "Oi yön Herra, pidä kiirettä, sillä yö lähestyy." Tähän Jumala lausui Koraaniin päätyneet sanat: "Hätäiseksi on ihminen luotu, mutta kyllä Minä näytän merkkini: älkää kiirehtikö Minua" (Koraani 21:37). Jumala loi Aadamin ensin 15 metrin pituiseksi, jolloin hänen päänsä koski taivasta. Tällöin Jumala lyhensi hänet nykyihmisen mittaan.

Aadam kaunokirjallisuudessa

Kirjailija Johannes Linnankoski sijoitti Aadamin erääksi päähenkilöksi näytelmäänsä Ikuinen taistelu, joka on kuvitteellinen, Raamattuun pohjautuva kertomus Kainin tekemästä veljensä Aabelin murhasta ja sen seurauksista.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 Moos. 2:15–21
  2. 1 Moos. 3:1–6
  3. 1 Moos. 3:12–13
  4. 1 Moos. 3:17–19
  5. 1 Moos. 5:3–5
  6. Ibn Sa'd, Volume 1, Parts 1.3.20
  7. Ibn Sa'd, Volume 1, Parts 1.3.26

Aiheesta muualla