Ensio Kytömaa
Nykyään Ensio Kytömaa on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tekniikan ja globalisaation myötä Ensio Kytömaa:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olipa kyseessä työ, henkilökohtainen tai akateeminen, Ensio Kytömaa on onnistunut vaikuttamaan merkittävästi kaikkiin nykyajan elämän osa-alueisiin. Siksi on tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti Ensio Kytömaa:n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä sen vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Ensio Kytömaa:stä, jotta lukijalle saataisiin laaja ja täydellinen näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Ensio Kullervo Kytömaa (30. tammikuuta 1902 Mikkeli – 21. elokuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen juristi ja edistyspuolueen kansanedustaja. Hänet valittiin eduskuntaan vaalikaudeksi 1945–1948 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
Lainvalmistelukunnan jäsenenä hän oli yli 30 vuoden ajan vuosina 1936–1969. Vuodet 1947–1948 Kytömaa oli eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä hän toimi entisen pääministerin Jukka Rangellin puolustusasianajajana. Kytömaa oli myös Haagan kauppalanjohtaja vuosina 1933–1937. Hänen muita luottamustehtäviään olivat muun muassa Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan inspehtoorin virka 1922–1924 sekä Itsenäisyyden Liiton puheenjohtajuus vuonna 1926.
Ensio Kytömaan isä oli toimittaja Kaarlo Kytömaa.
Lähteet
- ↑ a b Ensio Kytömaa Eduskunta. Viitattu 23.8.2015.
- ↑ RANGELL, Johan Wilhelm Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 23.8.2015.
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1954 Projekt Runeberg. Viitattu 23.8.2015.
Aiheesta muualla
- Sundström, Mia: Ensio Kytömaa Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 23.8.2015.
| ||||||
|
