Heikki Kannisto

Heikki Kannisto on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Sen merkitys vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin, mukaan lukien tekniikka ja tiede. Ajan edetessä Heikki Kannisto:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste, jossa on erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka kutsuvat pohtimaan sen merkitystä ja mahdollisia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Heikki Kannisto:n tärkeimpiä ulottuvuuksia sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Heikki Kannisto
Suomen oikeusministeri
Kekkosen I hallitus
17.2.1950–16.1.1951
Edeltäjä Tauno Suontausta
Seuraaja Teuvo Aura
Suomen sisäasiainministeri
Tuomiojan hallitus
17.11.1953–4.5.1954
Edeltäjä V. J. Sukselainen
Seuraaja Väinö Leskinen
Kansanedustaja
1.9.1936–31.8.1939
6.4.1945–30.9.1952
Vaalipiiri Oulun läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt19. tammikuuta 1898
Oulu
Kuollut19. helmikuuta 1957 (59 vuotta)
Oulu
Ammatti asianajaja
Tiedot
Puolue Suomen Kansanpuolue
Muut puolueet Kansallinen Edistyspuolue
(vuoteen 1951)
Koulutus oikeustutkinto (1921)
varatuomari (1925)
Tutkinnot Helsingin yliopisto

Heikki Albert Kannisto (vuoteen 1906 Henrik Albert Candelin; 19. tammikuuta 1898 Oulu – 19. helmikuuta 1957 Oulu) oli suomalainen poliitikko ja juristi.

Elämä

Kannisto kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1917, suoritti oikeustutkinnon 1921 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1925. Hän toimi asianajajana ensin Porvoossa vuosina 1922–1924 ja sitten Oulussa 1924–1928. Kannisto toimi myös Oulun kaupunginvoutina 1925–1928. Hänet valittiin Oulun kunnallispormestariksi vuonna 1928. Ensimmäisen kerran Kannisto valittiin eduskuntaan Oulun eteläisen vaalipiirin edustajana vuoden 1936 vaaleissa Kansallisen Edistyspuolueen vaalilistoilta. Oulun vaalipiiristä Kannisto valittiin eduskuntaan vuosina 1945, 1948 ja 1951. Vuosina 1945–1946 Kannisto oli yksi eduskunnan valitsemista sotasyyllisyysoikeuden jäsenistä ja yksi neljästä, jotka oikeudenkäynnin loppuun saakka vaativat kaikkien syytettyjen vapauttamista syytteistä. Kannisto joutui eroamaan eduskunnasta sairautensa vuoksi vuonna 1952 ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Armas Leinonen.

Kannisto toimi edistyspuolueen puheenjohtajana vuosina 1949–1951. Helmikuussa 1951 perustettiin Suomen Kansanpuolue, johon myös Kannisto liittyi ja edistyspuolue hajosi ja lakkautettiin jo saman vuoden keväällä. Kannisto toimi oikeusministerinä Kekkosen I hallituksessa 1950–1951 ja sisäasiainministerinä Tuomiojan hallituksessa 1953–1954.

Lähteet

  1. ↑ a b c Heikki Kannisto Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Blomstedt, Yrjö: ”Valtioneuvoston jäsenet”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 168. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. ↑ Soini, Yrjö: Kuin Pietari hiilivalkealla: sotasyyllisyysasian vaiheet 1944–1949, s. 365. Helsinki: Otava, 1956.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Tauno Suontausta 		Suomen oikeusministeri
1950−1951 		Seuraaja:
Teuvo Aura
Edeltäjä:
V. J. Sukselainen 		Suomen sisäasiainministeri
1953−1954 		Seuraaja:
Väinö Leskinen
Kansallisen edistyspuolueen kansanedustajat
Suomen Kansanpuolueen kansanedustajat
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot