Epidoteion
Nykymaailmassa Epidoteion on ollut jatkuvan keskustelun ja analyysin aihe. Epidoteion on herättänyt akateemikkojen, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion alkuperästään sen merkitykseen modernissa yhteiskunnassa. Epidoteion:llä on rikas ja monipuolinen historia, ja sillä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vuosien saatossa sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on edelleen tutkimuksen ja pohdinnan kohteena eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Epidoteion:n roolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
| Epidoteion | |
|---|---|
| Ἐπιδότειον | |
 Epidoteionin rauniot. |
|
| Sijainti | Epidauroksen Asklepieionin arkeologinen alue, Asklipieío, Epídavros, Argolis, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | pyhäkkö |
| Valmistumisvuosi |
300-luku eaa.? 100-luku jaa. (uusittuna) |
|
|
|
 |
|
Epidoteion (m.kreik. Ἐπιδότειον) oli antiikin aikainen pyhäkkö Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkkö- ja parantola-alueella Kreikassa. Se oli omistettu Asklepioksen hyville hengille, jotka auttoivat paranemisessa. Näistä tärkein oli Hypnos (Uni). Muita olivat oneirokset (unet), Epione (Kivunlievitys), Hygieia (Terveys), Iaso (Toipuminen) ja Panakeia (Parantaminen).
Piirtokirjoitusten perusteella rakennus on ollut olemassa viimeistään klassisella ja hellenistisellä kaudella 300–200-luvuilla eaa. Sen rakennutti uudelleen roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. senaattori Antoninus. On arveltu, että rakennusta olisi käytetty valmisteleviin uhreihin ja mahdollisesti myös puhdistautumismenoihin osana parantamisseremonioita. Rakennus vaikuttaa tuhoutuneen 300-luvun jaa. puolivälissä.
Epidoteion on tunnistettu rakennukseksi, joka sijaitsi pyhäkköalueen koillisosassa lähellä Anakeionia. Sen säilyneet jäänteet ovat pääosin roomalaisaikaisesta rakennusvaiheesta. Rakennukseen kuului muun muassa puoliympyränmuotoinen jalusta, jolla oli jumalten patsaita.
Lähteet
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPIDAUROS Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Fakidi, Maria & Minaidi, Dora & Belogianni, Maria: Traces of Antiquity in the Greek Landscape, s. 147, 165. Greek antiquities. Patakis, 2004. ISBN 9789601612539.
- ↑ Renberg, Gil H.: ”Hypnos/Somnus and Oneiros as Evidence for Incubation at Asklepieia: A Reassessment”, Where Dreams May Come. Incubation Sanctuaries in the Greco-Roman World, s. 677–688. 2 vol. set. Religions in the Graeco-Roman World 184.. Brill, 2017. ISBN 9789004330238. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Sanctuary of Asclepius, Achaea – Part III Roamin' the Empire. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 7.4.2022.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.27.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epidoteion Wikimedia Commonsissa
