Erittäin uhanalainen laji
Nykyään Erittäin uhanalainen laji on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan kehittymisen ja tiedon demokratisoitumisen myötä Erittäin uhanalainen laji:stä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -taustaisille. Yhteiskuntavaikutuksestaan populaarikulttuuriin Erittäin uhanalainen laji on jättänyt merkittävän jäljen tapaamme elää ja havaita ympärillämme oleva maailma. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Erittäin uhanalainen laji:n vaikutuksia ja merkitystä nykyään sekä sen merkitystä tulevaisuuden kannalta.
Erittäin uhanalainen laji on eliölaji, jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri. Muun muassa intiantiikeri on erittäin uhanalainen laji; erittäin uhanalainen alalaji taas on norpan alalaji saimaannorppa.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalainen (EN, Endangered) on yksi uhanalaisuuden tasoista. Erittäin uhanalainen laji voi huonommin kuin vaarantunut laji, mutta kuitenkin paremmin kuin äärimmäisen uhanalainen laji.
Suomen vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa 4,1 prosenttia arvioiduista eliöistä luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi. Erittäin uhanalaisiksi luokiteltiin neljä nisäkäslajia, 33 lintulajia, yksi sammakkoeläin ja kolme kalalajia eli 10,5 % arvioiduista selkärankaisista. Näiden lisäksi erittäin uhanalaisiksi luokiteltiin 3,3 % arvioiduista selkärangattomista, 8,0 % arvioiduista jäkälistä, 1,9 % arvioiduista sienistä, 8,6 % arvioiduista putkilokasveista, 10,1 % arvioiduista sammalista ja 1,7 % arvioiduista levistä. Esimerkkejä Suomessa erittäin uhanalaista lajeista ovat ahma, lapinverkkoperhonen, pikkunoidanlukko, tervapääsky ja tupsalejäkälä.
Lähteet
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Viitteet
- ↑ Uhanalaiset lajit WWF Suomi. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 15.10.2015.
- ↑ Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Kemppainen, Eija & Uddström, Annika & Liukko, Ulla-Maija: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, s. 26–27, 188, 301, 492, 565, 576. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4974-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erittäin uhanalainen laji Wikimedia Commonsissa
