Erottaja

Nykyään Erottaja on aihe, joka herättää kiinnostuksen kaiken ikäisissä ja -taustaisissa. Erottaja on herättänyt keskusteluja ympäri maailmaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Sen merkitys on kiistaton, ja sen vaikutus ulottuu eri tietoalueille. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Erottaja:een ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta tämän päivän elämään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä monimutkaista ja moniulotteista aihetta tarjoamalla lukijalle laajan ja täydellisen kuvan Erottaja:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme.

Erottajan aukio.

Erottaja (ruots. Skillnaden) on Mannerheimintien eteläpäässä Helsingin keskustassa sijaitseva pieni aukio. Mannerheimintien lisäksi samalta aukiolta johtavat myös Eteläesplanadi itään Kauppatorille, lyhyt Erottajankatu etelään sekä Bulevardi länteen Hietalahden suuntaan. Mannerheimintien ja Eteläesplanadin risteys on välimatkapiste, josta etäisyydet Helsingin ja muiden paikkakuntien välillä lasketaan.

Nimensä Erottaja on saanut siitä, että 1800-luvulla Erottaja-tori ja Erottajankatu erottivat varsinaisen kaupungin sen länsipuolella olleesta niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista eli nykyisistä Kampin ja Punavuoren kaupunginosista. Nykyäänkin Kampin ja Kaartinkaupungin raja kulkee Erottajankatua pitkin. Se on samalla myös kahden erisuuntaisen ruutukaava-alueen rajana.

Erottajalla, Esplanadin puiston länsipäässä, sijaitsee Svenska teatern (Ruotsalainen teatteri). Sen eteen pystytettiin syyskuussa 2019 Eva Langen veistos Usko toivo rakkaus.

Aukiolla oli useiden vuosikymmenien ajan muutamien Helsingin sisäisten bussilinjojen päätepysäkki. Sieltä ovat lähteneet bussit Lauttasaareen, Seurasaareen ja Kannelmäkeen. Vuonna 2018 sieltä poistettiin viimeisetkin päätepysäkit, minkä jälkeen aukio kunnostettiin jalankulkuaukioksi. Samalla poistettiin aukion reunalla sijainnut nakkikioski. Sen ohi Mannerheimintietä pitkin kulkevat edelleen raitiolinjat 1 (Eira–Bulevardi–Töölö–Sörnäinen–Käpylä), 3 (Olympiaterminaali–Eira–Erottaja–Bulevardi–Kallio–Töölö), 6 (Arabia–Eiranranta) ja 10 (Kirurgi–Pikku Huopalahti).

Erottajalla oli myös raitiovaunujen kääntösilmukka vuosina 1926–1966.

Jatkosodan aikana 8. marraskuuta 1942 yksi neuvostoliittolainen pommikone yllätti Helsingin ilmatorjunnan ja pudotti kaksi pommia Erottajalle. Räjähdyksissä sai surmansa 50 ja haavoittui 114 elokuvateatterista poistumassa ollutta ihmistä.

Erottaja kulttuurissa

Erottaja noin vuonna 1900.

Erottaja on kallein tontti Monopoly-lautapelin suomenkielisessä painoksessa. Erottaja on myös kirjailija Karo Hämäläisen vuonna 2011 ilmestyneen finanssitrillerin nimi. Romaanin keskeiset tapahtumat sijoittuvat Rake-talossa toimivaan fiktiiviseen Erottaja Investment Partners -nimiseen varainhoitoyhtiöön.

Lähteet

  1. ↑ Ely-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelu 18.3.2015
  2. ↑ a b Bussiasemasta ja nakkikioskista tuttu Erottaja on nyt paraatiaukio, joka muistuttaa Suomen ja Ruotsin yhteiselosta. Helsingin Sanomat, 12.9.2019. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ https://www.raitio.org/karttasivuja-ym/kumulatiivinen-kartta-helsingin-raitioteista/
  4. ↑ Suomi sodassa – talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 308. 2. tark. p. Helsinki: Valitut palat, 1983. ISBN 951-9078-94-0.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot