Etelänpihlaja:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Alun perin Etelänpihlaja:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina kiinnostus Etelänpihlaja:tä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä johtuu osittain tutkimuksen ja kehityksen edistymisestä, joka on mahdollistanut paremman ymmärryksen sen tärkeydestä ja vaikutuksista maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Etelänpihlaja:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Etelänpihlaja | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Pihlajat Sorbus |
Laji: | torminalis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Etelänpihlaja (Sorbus torminalis) on keski- ja eteläeurooppalainen pihlajalaji. Se on keskikokoinen lehtipuu, joka kasvaa 15–25 metriä korkeaksi.
Lehdet eivät muodostu kotipihlajan lehtien tavoin irtolehdyköistä, vaan ovat syvään hammaslaitaiset. Marjojen läpimitta on 10–15 mm. Marjoja voi syödä sellaisenaan tai keittää hilloksi, mutta siemenet pitää siilata pois, sillä niissä on hiukan syanidia.
|